Uutiset painoalalta ovat synkkiä.

Lähes kaikkien painoyhtiöiden liikevaihdot laskivat viime vuonna, useimmilla kaksinumeroisin luvuin. Tämäkään vuosi ei näytä hyvältä.

Alan kokonaisliikevaihto oli kolme vuotta sitten 1,7 miljardia euroa, tänä vuonna enää 1,3 miljardia.

Tilastokeskuksen painoalan indeksin mukaan heatset-painaminen on pudonnut yli 30 prosenttia vertailuvuodesta 2005, jonka indeksiluku on sata.

Vastaavasti suurien arkkipainojen indeksiluku on 85 ja sanomalehtipainojen 90. Ainoa kasvun alue on digi- ja pikapainaminen, joiden indeksiluku on 105.

Alan kannattavuutta järsivät ylikapasiteetti ja hintakilpailu.

Painot tehostavat toimintaansa lomautuksilla ja irtisanomisilla. Kustannus- ja painoalalta on kadonnut alle kymmenessä vuodessa 4 000 työpaikkaa.

Lisäksi painotalot keskittävät toimintojaan. Hansaprint keskittää volyymipainamisen Turkuun ja jättää Vantaalle digipainon, markkinointia ja myyntiä.

Korjausliikkeet ovat usein myöhässä. Aikakauslehtiä painava forssalainen Auranen meni konkurssiin elokuussa. Viime vuonna kaatui Suomen vanhin yritys, Frenckellin kirjapaino.

Painoja pysähtyy

Suomessa on yhä reilu tuhat painotaloa, jotka työllistävät yhteensä reilut 10 000 ihmistä.

Suomessa vain kourallinen painotaloja työllistää yli sata ihmistä. Muuten ala on pienyritysvaltainen. Painotalojen enemmistö työllistää keskimäärin neljä henkeä.

Pienet painotalot ovat kuin maatalojen isännät, joilla jokaisella on oma traktori ja puimakone. Pienikin paino investoi koneisiin.

Vaikka painoalaa riivaavaa ylikapasiteettia on voihkittu vuosikausia, tyhjäkäyntiä on edelleen.

Uudet uhkakuvat maalaa sähköistyvä viestintä, halpatuonti ja ympäristönsuojelu.

Käykö painoteollisuudelle samoin kuin vaateteollisuudelle, josta ei ole Suomessa enää kuin rääppeet?

Meillä ei ole vielä nähty painoalan konkurssiaaltoa, mutta Ruotsissa on. Siellä kaatuu pari, kolme pienpainotaloa viikoittain. Kaatuneiden joukossa on suurempiakin yhtiöitä kuten luetteloita ja suoramainoksia painanut Tryckeri Kungsbacka Graphic, joka työllisti 185 ihmistä.

Tanskassa painojen määrä on puolittunut; jäljellä on enää 500 painotaloa.

Verkko verottaa printtiä

Paperille painajien kohtalonkysymys on tiedon siirtyminen verkkoon.

Netti karsii pahimmillaan painotöitä monesta suunnasta:

- uutisten siirtyminen verkkoon pienentää paperilehtien levikkejä ja painosmääriä

- lukulaitteet uhkaavat paperilehtiä ja -kirjoja

- verkko tekee painetut vuosikertomukset, esitteet ja käyttöohjeet tarpeettomiksi

- yritykset siirtyvät verkkoviestintään, koska kaikkihan siellä ovat

- ympäristötietoisuus ohjaa pois paperista.

Verkon vaikutukset ovat tuttuja puheen- ja huolenaiheita painoyhtiöiden edunvalvontajärjestössä, Viestinnän Keskusliittoon kuuluvassa Graafinen teollisuus ry:ssä.

Kuva ei kuitenkaan ole läpeensä synkkä.

- Matkoja ostetaan paljon netissä, mutta silti ihmiset valitsevat matkansa mieluummin painotuotteesta, Graafisen teollisuuden toimitusjohtaja Lasse Krogell sanoo.

Katalogi voi paksusti

Kauppojen katalogit kelpaavat kuluttajille edelleen. Esimerkiksi Ikealle katalogi on kiinteä osa yhtiön viestintää ja brändikonseptia.

Toisen ruotsalaisen kauppaketjun Bilteman kahdesti vuodessa ilmestyvä luettelo on lajissaan Suomen luetuin.

Biltema näkee luettelon vahvuudeksi sen, että se ohjaa kuluttajia sekä myymälöihin että verkkokauppaan. Biltemalaiset kuitenkin miettivät, miten pidentää luettelon elinkaarta.

Krogellin mukaan Bilteman ratkaisut sopivat muillekin: luetteloa tukevat teemaesitteet ilmestyvät useamman kerran vuodessa.

- Katalogit myös kehittyvät yhä kohdennetummiksi sekä sisällöltään että jakelultaan, Krogell sanoo.

Monet ratkaisevat kohdentamisen ohjaamalla painotuotteella kuluttajan verkkoinformaation äärelle.

- Googlekin teki hiljakkoin printtimainoksen, joka ilmestyi Kauppalehden välissä, Krogell sanoo.

Verkkojulkaisemisen mainostamista ympäristösyillä Krogell ei niele pureksimatta.

- Lentoliikennettä monet pitävät suurena energiasyöppönä, mutta verkkoservereiden energiankulutus on vastaavaa luokkaa.

Bulkkia Puolasta

Suomen painoteollisuutta suojeli pitkään syrjäinen sijainti ja kielimuuri. Suomalaiset halusivat teettää suomenkieliset painotyönsä Suomessa logistiikka- ja kielisyistä.

Nyt kielimuuri on madaltunut ja ulkomaille houkuttelee halvempi hinta.

Suomessa vuodesta 2007 ilmestynyt Bonnierin naistenlehti Olivia on painettu tästä syksystä lähtien Virossa. Aiemmin lehteä painoi Forssan Kirjapaino.

Lasse Krogellin mukaan tuonti Virosta kasvaa koko ajan.

- Vuosina 2008 ja 2009 painotuonti kasvoi yhdeksän prosenttia. Tänä vuonna kasvu on 12 prosenttia. Virossa tehdään jo viiden miljoonan euron edestä suomalaisia painotöitä, Krogell sanoo.

Eniten suomalaisia painotöitä on haalinut Puola. Kun vuonna 2002 Puolassa tehtyjen tuontipainosten arvo oli puoli miljoonaa euroa, viime vuonna tuonti ylsi jo 16,5 miljoonaan euroon. Tänä vuonna Puolan-tuonti notkahtaa, koska monet asiakkaat ovat karsineet painotöitään.

Puolalaiset painotalot tuottavat etupäässä suuria painoeriä kuten massasuoramainoksia.

- Tuonnin osalta tilanne on nurinkurinen, sillä EU antaa uusille, kehittyville EU-maille investointitukea jopa 50 prosenttia investoinnin arvosta. Tämä tuki antaa näille itäisen EU:n maille kohtuuttoman kilpailuedun, Krogell sanoo.

Raamattu pelastaa

Myös suomalaiset painotalot kilpailevat ulkomaisista töistä. Suurimmat vientialueet ovat Venäjä ja Pohjoismaat.

Venäjän-vienti on hyytynyt maan talousongelmien vuoksi. Painotöiden vienti Venäjälle romahti viime vuonna alle puoleen edellisvuotisesta. Lisäksi euron korkea kurssi on rokottanut vientiä niin itään kuin länteenkin.

Vienti on ollut parhaimmillaan lähes 350 miljoonaa euroa vuodessa, 20 prosenttia tuotannosta.

Kaikilla suomalaisilla painotaloilla leijonanosa liikevaihdosta kertyy kotimaasta - muutamaa poikkeusta lukuun ottamatta.

Mikkelissä toimivan St Michel Printin tuotannosta yli 80 prosenttia menee vientiin. Vientivalttina on erikoistuminen.

St Michel Print painaa ohko- eli "raamattupaperista" raamattuja, virsi-, sana- ja lakikirjoja.

Painotalon toimitusjohtajan Heikki Suomalan mukaan tuotannosta kaksi kolmasosaa on uskonnollista materiaalia.

- Meidän tapauksessamme kilpailu on kansainvälistä, Suomala sanoo.

Painon suurimmat vientialueet ovat Pohjoismaat, Saksa ja Itä-Eurooppa, mutta Suomalan mukaan kristillisiä painotöitä matkaa Etelä-Amerikkaankin.

Suomala tarjoaa kilpailukyvyn ja kannattavuuden parantamiseksi muitakin neuvoja kuin erikoistumisen.

- Pienyritysvaltaisella toimialalla kannattaa verkostoitua esimerkiksi alihankinnoissa, Suomala sanoo.

Hänen mukaansa Tanskassa ja Hollannissa verkostomalli on osoittautunut tuloksekkaaksi. Häntä kiehtoo myös ajatus klusterista, jossa graafinen teollisuus hakee yhdessä muiden yritysten kanssa synergioita.

- Tärkeintä tälläkin alalla on markkinoinnin ja myynnin osaaminen. Pienillä markkinoilla pitää myös olla rohkeutta lähteä kansainvälisille markkinoille, Suomala sanoo.

Etelä-Savon Viestintä -konserniin kuuluva St Michel Print on Graafisen teollisuuden jäsenyrityksistä niitä harvoja, joiden liikevaihto kasvoi viime vuonna. Kasvua kertyi 33 prosenttia, mutta Suomalan mukaan kasvu on peräisin lähinnä tilausten jaksottumisesta.

Valtio painaa hintaa

Suomen valtio on keskittänyt painotöiden hankintansa hankintayhtiölleen Hanselille.

Hansel taas kanavoi valtion painotyöt muutamalle painolle kerrallaan. Sopimukset syntyvät määräajaksi ja tiukan kilpailutuksen tuloksena.

Viime kevään kilpailutuskierroksen jälkeen Hansel valitsi kokonaistoimittajikseen kolme painotaloa, jotka tekevät valtion painotöitä vuoteen 2014 saakka.

Valtion noin 20 miljoonan euron vuotuiset painotyöt jakavat Edita Prima, jyväskyläläinen Kopijyvä ja tamperelainen Juvenes. Suuremmat painotyöt kilpailutetaan vielä näiden kolmen kesken.

- Hankintalain perusteella kaikki vähintään 30 000 euron työt on kilpailutettava, Kopijyvän toimitusjohtaja Heimo Viinanen kertoo.

Käytännössä kilpailutettavat työt ovat verohallinnon, poliisin ja puolustusvoimien tilauksia.

Edita Priman toimitusjohtajan Kim Grundmanin mukaan pärjääminen näissä kilpailutuksissa ratkaisee Editan ensi vuoden menestyksen.

- Isot työt ratkeavat loppuvuodesta, ja niiden perusteella on mitoitettava myös resurssit, Grundman sanoo.

Jos huonosti käy, edessä ovat yt-neuvottelut.

Painamisen juhlaa

Valtion painotöiden tekijöistä Edita ja Kopijyvä ovat täyden palvelun painamiseen keskittyneitä yhtiöitä. Juvenes Oy on kolmikon kummajainen, sillä Juvenes Printin emoyhtiön Juvenes Oy:n päätoimiala on ravintola- ja juhlabisnes.

- Painotoiminnassakin pääosassa on palvelu eli asiakkaat, eivät koneet ja laitteet. Sanommekin aina, että olemme palvelubisneksessä, emme painobisneksessä, Juvenes Printin toimitusjohtaja Timo Peltoniemi sanoo.

Kilpailijoita ihmetyttää, miten runsaan 30 hengen paino selviää isoista toimeksiannoista.

- Olemme rakentaneet ansaintalogiikan ja kulurakenteen uusiksi ja ne ovat ihan erilaiset kuin muilla. Kulurakenteen perusta on liiketaloudellisessa, ei tuotantolähtöisessä ajattelussa, Peltoniemi kertoo.

Hänen mukaansa 12 vuotta toiminut paino ei sido pääomia omaan taseeseensa vaan hyödyntää muiden tekemiä investointeja.

- Kilpailukyky perustuu silti kokonaispalveluun eli käytämme apuna vahvoja alihankkijoita, joista useat ovat kooltaan isompia kuin me, Peltoniemi kertoo.

Viime elokuussa Juvenes Print liitti itseensä Suomen Yliopistopaino Uniprintin. Yhteinen liikevaihto on kuutisen miljoonaa euroa.

Paino on vaikea myytävä

Suomessa monien toimialojen yrityksiä on siirtynyt ulkomaalaisomistukseen. Kirjapainoalalla näin ei ole tapahtunut. Vielä.

Jos lehtikonserni haluaa keskittyä ydintoimintaansa eli lehtien toimittamiseen, painobisnes saattaa hyvinkin mennä myyntiin.

Sen sijaan pienissä painoissa sinnittely jatkuu, sillä omistajat eivät halua myydä elämäntyötään vieraalle ale-hintaan. Samalla markkinoilla on vähän kysyntää pienille painotaloille.

- Meillekin tulee melkein viikoittain tarjouksia painoalan yrittäjiltä, että ostaisimme heidän yrityksensä. Näitä soittoja tulee varmasti muillekin, Juvenes Printin toimitusjohtaja Timo Peltoniemi sanoo.

Hänen mukaansa alan yritykset vähenevät lähivuosina enemmän lopettamisten ja konkurssien kuin fuusioiden kautta.

Painaminen ja siihen liittyvät palvelu Suomessa Suurimmat painajat