Suomen kansallisooppera ja maailmanlaajuinen tutkimus- ja kehityslaboratorio Nokia Bell Labs ovat tehneet yhdessä teknologiaa ja taidetta yhdistävän projektin. Yhteistyö Kansallisoopperan ja -baletin kanssa kuuluu Nokia Bell Labsin Experiments in Arts and Technology -ohjelmaan (E.A.T.), jossa taiteilijat sekä Nokia Bell Labsin insinöörit ja tutkijat etsivät yhdessä uusia mahdollisuuksia ihmisten väliseen vuorovaikutukseen ja yhteyteen.

”Opera Beyond -projekti on merkittävä avaus, joka yhdistää taiteen ja teknologian aloja. Suomen kansallisoopperan ja -baletin visio oopperan tulevaisuudesta resonoi voimakkaasti sen kanssa, mitä me E.A.T.-ohjelmassa tavoittelemme. Meidän missiomme on yhdistää ihmisiä emotionaalisesti, murtaa esteitä ihmisten väliltä ja mahdollistaa syvempää ymmärrystä”, sanoo Domhnaill Hernon, Nokia Bell Labsin Head of Experiments in Arts and Technology.

Yhteistyön myötä Nokia Bell Labs käynnistää Suomessa Pohjoismaiden ensimmäisen taiteilijaresidenssin, johon on valittu mediataiteilija Kalle Rasinkangas. Hän pääsee osaksi huippututkijoiden yhteisöä ja hyödyntämään Nokia Bell Labsin teknologiaa sen Espoon ja Tampereen yksiköissä. Työskentelyn tuloksena syntyvä vuorovaikutteinen installaatio nähdään Opera Beyondin kansainvälisessä konferenssissa toukokuussa.

Yleisö osaksi esitystä

Eräs Opera Beyond -hankkeen hyödyntämistä tekniikoista on nimeltään Compositions for the Collective (C4C).

Kyseessä on C4C on Nokia Bell Labsin kehitettämä ratkaisu, jonka avulla taiteilijat voivat aktivoida yleisön matkapuhelimet siten, että niistä voi tulla integroitu osa esitystä.

Teknologian kautta taiteilija voi luoda puhelimista tulevia ääniä, musiikkia ja ääniä henkilökohtaisesti tai ryhmäkohtaisesti.

”Loimme uudenlaisen surround-äänielämyksen hyödyntämällä samalla kaikkialle kuuluvaa tekniikkaa eli puhelimia uusilla tavoilla ja yhdistämällä samalla ihmiset sosiaalisesti uusille tasoille”, kertoo Domhnaill Hernon.

Taustalla on teknologian mukanaan tuoma ihmisten välisessä vuorovaikutuksessa ja kommunikoinnissa.

”Olemme tänä päivänä tekemisissä tuhansien "ystävien" kanssa tykkäysten ja katselujen kautta. Samalla olemme menettäneet syvän yhteyden muihin ihmisiin, kun tekniikka on kehittynyt kiinnittämään meidät henkilökohtaisemmalle ja yksilöllisemälle tasolle.”

Nyt kehitetty ratkaisumalli tunnustaa Hernonin mukaan tekniikan roolin ihmiskunnan evoluutiossa ja yrittää samaan aikaan hyödyntää kehittynyttä teknologiaa inhimillisemmillä tavoilla.

”Yhteistyössä Opera Beyondin ja taiteilijan (Kalle Rasinkangas) kanssa tutkimme C4C: n sisällä uusia ominaisuuksia, jotka havaitsevat henkilön sijainnin ja hänen puhelimensa suuntautumisen siten, että yleisön ja esiintyjien välisiä uusia sitoutumismuotoja on mahdollista kokeilla” Hernon kertoo.

Kehittyvä taidemuoto

Oopperan taiteellinen johtaja Lilli Paasikivi toteaa oopperan taidemuotona kehittyvän ja muuttuvan ajassa.

”Opera Beyond on meidän tapamme haastaa itsemme ja törmäyttää esittäviä taiteita ja teknologioita kansainvälisessä yhteistyössä, jotta yleisömme voisi kokea yhä enemmän.”

Opera Beyondin piirissä syntyy Paasikiven mukaan paitsi uusia teoksia, myös uudenlaista luovaa osaamista, uusia toimintamalleja ja uudenlaista kokijuutta.

”Parhaimmillaan se rikastuttaa taidemuotojamme ja synnyttää kokonaan uudenlaisen kokemisen maailman. Yhteistyö Nokia Bell Labsin kaltaisen tulevaisuuteen suuntautuneen organisaation kanssa on hieno mahdollisuus Kansallisoopperalle”, Paasikivi sanoo.

Uudet digitaaliset teknologiat ja todellisuudet mullistavat ihmisten kokemusmaailmaa.

Ooppera ja baletti ovat Paasikiven mukaan luonnostaan immersiivisiä – parhaimmillaan ne saavat unohtamaan ajan ja paikan, esitykseen uppoutuu täysin. Opera Beyondin kautta Kansallisooppera haluaa tutkia, millä kaikilla tavoilla kokonaisvaltaista elämystä voi laajentaa.

”Murramme samalla myös käsitystä perinteisestä yleisöstä vastaanottajina. Lisäksi teknologioilla on hyvin käytännöllisiä vaikutuksia: ne tehostavat tuotantosuunnittelua ja luovat uusia keinoja esimerkiksi teosten visualisointiin”, sanoo Paasikivi.

Opera Beyond käynnistyi viime vuonna ja on nelivuotinen. Jane ja Aatos Erkon säätiön tuki on hankkeelle on 1,07 miljoonaa euroa ja lisäksi mukana on Paasikiven mukaan myös muita kumppaneita.

”Sikäli kuin Opera Beyond kytkeytyy normaaliin tuotantosuunnitteluumme, toimimme tuotantobudjetin normaaleissa raameissa.”

Esa-Pekka Saloselta ja Paula Vesalalta yhteisteos

Keväällä 25.–26. toukokuuta Opera Beyond kokoaa Helsinkiin taiteen ja teknologian visionäärejä kaksipäiväiseen konferenssiin. Mukana ovat mm. Lontoon National Theatren digitaalisen kehitystyön päällikkö Toby Coffey, 3D-äänen tutkija Marcus Noisternig IRCAM-tutkimuskeskuksesta, Annette Mees Lontoon Royal Opera Housen yleisölaboratoriosta, Where Thoughts Go -virtuaalitodellisuuden kehittäjä Lucas Rizzotto, laajennetun todellisuuden ja teatteri-ilmaisun tutkija ja suunnittelija Joris Weijdom sekä Amos Rexin museonjohtaja Kai Kartio.

Viime vuonna ensimmäistä kertaa järjestetty konferenssi sai erinomaisen vastaanoton. ”Tapahtumassa oli enemmän väkeä ja poweria kuin ensimmäisessä Slushissa aikoinaan”, startup- ja teknologiatapahtuma Slushin ja Angry Birdsin taustalla toiminut yrittäjä Peter Vesterbacka totesi tuolloin.

Konferenssissa esitellään uusi XR-teknologiaan pohjautuva simulaatiotyökalu esittävien taiteiden tuotannoille ja tapahtuma-alalle. Sen avulla kansainväliset työryhmät voivat virtuaalisesti kokoontua aidossa näyttämömiljöössä riippumatta siitä missä päin maailmaa jäsenet ovat.

Kesäkuussa kantaesityksensä saa myös interaktiivinen teos Laila. Teoksen on säveltänyt Esa-Pekka Salonen, sen dramaturgi on Paula Vesala ja toteutuksen luo immersiiviseen taiteeseen erikoistunut Ekho Collective.

Edit. 13.2.2020. klo 15.29. Artikkelia täydennetty Domhnaill Hernonin ja Lilli Paasikiven kommenteilla.