Voi kunpa hallituksen yritysverouudistusta koskeva ehdotus olisi kaikille yhtä selvä kuin Suomen yrittäjien puheenjohtajalle Eero Lehdelle tai Trainers´ Housen pääomistajalle Jari Sarasvuolle. Kumpikin yhteiskunta-aktiivi on sitä mieltä, että ehdotus on kelvoton. Sarasvuo jopa masinoi muutamassa päivässä asemiin uskottavan verokapinan. Se on aivan oikein maassa, jossa yhteistyökykyä on ollut tapana todistaa vannomalla julkisesti kolmikannan nimiin.

Yhtä selvä kuin Lehdelle ja Sarasvuolle veroremontti on tietysti pääministeri Matti Vanhaselle, valtiovarainministeri Antti Kalliomäelle ja joukolle virkamiehiä. Heidän mielestään ehdotus on erinomainen. Myös ay-liikkeen kommentit ovat verouudistukselle suopeita.

Kauppa- ja teollisuusministeri Mauri Pekkarinen puolestaan risteilee hyväntuulisena tilaisuudesta toiseen ja on samaa mieltä milloin kenenkin kanssa. Onkohan Pekkarinen mitään mieltä?

Nyt kysymys kuuluu, kuinka nopeasti fiksulla yrittäjällä, vaikkapa mainostoimiston omistajalla on lupa vaurastua vai onko ylipäätään? Nykyinen yritysverotus ei ainakaan ole estänyt Lehteä ja Sarasvuota rikastumasta, eikä luultavasti estäisi tulevakaan, sillä he ovat poikkeusihmisiä.

Vielä voimassa olevien verolakien aikana Suomeen on syntynyt muutamia kymmeniä mainostoimisto- ja tuotantoyhtiömiljonäärejä. Se on vähän.

Vaikka uudistuksessa oleva verovapaan osingon 90 000 euron yläraja ei juuri nyt kovin laajaa osakasjoukkoa edes kosketa, sitä on ymmärrettävästi katkera niellä. Kyykytysviesti on selvä; tuossa menee raja, jätä pelikenttä suosiolla isommillesi.

Yhtiöveron hyvitysjärjestelmässä moni mainostoimisto on maksanut osinkoja, vaikka yhtiön vapaan oman pääoman ehdot eivät ole täyttyneet. Tätä mahdollisuutta ei tulevaisuudessa ole.

Vapaaehtoisten eläkevakuutusten verokohtelun peukalointi yritysverouudistuksen yhteydessä oli hallitukselta virhe. Ylipäätään eläkesäästäminen on niin iso pitkän aikavälin asia, ettei siihen pitäisi puuttua edes yhtä kertaa vaalikaudessa. Kun ihmiset tekevät kymmenien vuosien päähän ulottuvia valintoja, heillä on oikeus luottaa, ettei valtio vetäise mattoa alta. Nyt näin uhkaa käydä. Parasta olisikin, että eläkesäästämiseen liittyvien kannustimien koskemattomuus taattaisiin jokaisessa hallitusohjelmassa erikseen.

Vanhasen hallituksen verouudistuksen ongelmat korostavat Suomen huippukorkean veroasteen umpikujaa. Kun uskallusta radikaaliin veroremonttiin ei ole, ei myöskään ole liikkumavaraa.