Ihan joka päivä ei tule vastaa vastaan suomalaisia viestintätoimistoja, jotka takovat puolet liikevaihdostaan vientituotteista.

Terveysviestintään erikoistunut Kaufmann on ponnistanut eurooppalaisille markkinoille ja tuottanut terveysverkkopalveluita ja -puhelinsovelluksia. Se on tehnyt myös viestintäkampanjoita Pohjoismaissa, Itävallassa ja Sveitsissä.

Aika hyvin toimistolta, jossa työskenteli vielä kuusi vuotta sitten kaksi työntekijää, nykyään toimitusjohtajana toimiva Jani Ahonala ja hänen äitinsä Marja Ahonala.

Vääriä viestejä

Neljä vuotta sitten Kaufmann keskittyi tutkimuslähtöisiin palveluihin, koska terveysviestinnän asiakkaat toivoivat toimialansa syvällisempää ymmärtämistä.

Asiakkaita ovat lääketeollisuuden toimijat, diagnostiikka-alan yritykset sekä terveydenhuollon yksityisten ja julkisten palveluiden tarjoajat.

Terveydenhuollon toimialalla on omia viestinnällisiä ongelmiaan. Esimerkiksi lääkäreille suunnatun tiedon määrä on kasvanut räjähdysmäisesti.

"Google on tänä päivänä yksi lääkäreiden käytetyimpiä tiedonhakukanavia. Tämä ehkä kertoo siitä, että heille ei ole pystytty tarjoamaan oleellista tietoa", Ahonala sanoo.

Kuluttajaviestinnässä pitäisi siirtyä valistuksesta yksilölähtöisempään viestintään ja motivoida potilaita ottamaan enemmän vastuuta omasta terveydestä lääkärin käskyjen sijaan.

"Markkinoinnin ja viestinnän määrä vähenee. Enemmän ollaan kiinnostuneita palveluinnovaatioista."

Kylähullun suunnitelmat

Erikoistumisen jälkeen Kaufmann on kasvanut nopeasti. Nyt Kaufmann työllistää parikymmentä työntekijää. Viime vuonna liikevaihto kasvoi noin 40 prosenttia 1,65 miljoonaan euroon. Tänä vuonna Ahonala arvioi kasvun olevan 30 prosentin luokkaa.

Noin puolet liikevaihdosta tulee ulkomailta. Isoja asiakkaita ovat esimerkiksi Philips Healthcare Saksassa sekä globaali Johnsson&Johnsson.

Kansainvälistyminen on ollut yksi menestyksen avain, sillä terveysviestinnässä pitää pystyä palvelemaan kansainvälisiä toimeksiantoja.

Kansainvälistymisessä apuna ovat olleet asiakkaat, sillä Kaufmannilla ei ollut kontakteja Euroopassa ja Pohjoismaissa. Monet yritykset ovat keskittäneet pohjoismaiset toimintonsa yhteen maahan, jolloin yhteyshenkilöt ovat Tukholmassa tai Kööpenhaminassa tai Oslossa.

"Suuret yritykset keskittivät markkinointiviestinnän ja palvelusuunnittelun ostamista. Brändit ja strategiat tulevat joko Yhdysvalloista, Isosta-Britanniasta tai Saksasta. Haluamme olla kilpailussa mukana. Muuten meille jäisi vain lokalisoijan rooli", Ahonala sanoo.

Ahonala haluaa löytää puolentoista vuoden aikana pohjoismaiset kumppanitoimistot. Pidemmän ajan tavoitteena hänellä on kasvattaa ketju kansainväliseksi viestintätoimistoketjuksi.

"En halua leimautua kylähulluksi, mutta kyllä toimiston paras koko on tästä isompi."