Kauppa

Petra Piitulainen 6.8.2016 09:12

Kaupan liiton Kurjenoja TE:lle: Kotimarkkinoille jämähtävät yritykset eivät pärjää

Karoliina Paavilainen

Kaupan liitto peräänkuuluttaa kansainvälistä osaamista.

Kaupan liiton pääekonomistin Jaana Kurjenojan mukaan työllisyys on reagoinut kaupan alalla oletetusti vapautuneisiin aukioloaikoihin.

"Ensimmäisen puolen vuoden aikana kaupan työllisyydessä ei ole tapahtunut yleisellä tasolla juuri mitään, mutta kun erotetaan palkansaajat ja yrittäjät sekä heidän perheenjäsenensä, huomataan, että palkansaajien määrä on noussut 2 500, mutta yrittäjien ja heidän perheenjäsentensä työpanos on pienentynyt melkein samassa suhteessa", Kurjenoja sanoo.

Vastaava kehitys on hänen mukaansa nähtävissä myös työtunneissa.

"Tilanne ei johdu pelkästään aukioloajoista, vaan taustalla on myös erikoiskaupan vaikea tilanne", Kurjenoja täydentää.

Kaupan liiton mukaan työllisyys on kasvanut tänä vuonna vain 0,3 prosenttia, kun huomioidaan yrittäjät ja heidän perheenjäsenensä.

"Ennustamme, että tänä vuonna vähittäiskaupan työllisten kasvu tulee olemaan puoli prosenttia, ja se on nimenomaan palkansaajien määrän kasvua. Ensi vuonna palkansaajien määrän kasvu ei enää riitä vetämään työllisyyttä kasvuun, vaan erikoiskaupan tilanne näkyy koko synkkyydessään, joten vähittäiskaupan työllisyys pienenee puoli prosenttia."

Kaupan alalla ei yleisesti mene ihan huonosti. Vähittäiskaupan liikevaihdon määrä laski viime vuonna 0,7 prosenttia edellisvuodesta, mutta ponnistaa Kaupan liiton ennusteen mukaan tänä vuonna noin prosentin plussalle.

Päivittäistavarakauppa on kääntynyt hintakilpailusta huolimatta niin ikään puoli prosenttia plussalle tänä vuonna, ja tavaratalokaupassa viime vuoden 3 prosentin miinus on muuttunut 1,6 prosentin kasvuksi. Vähittäiskaupan palkkasumma on myös kasvanut tämän vuoden ensimmäisen kuuden kuukauden aikana 0,9 prosenttia.

Kurjenojan mukaan tilastojen valossa voi sanoa, että kaupan vapautuneet aukiolot ovat piristäneet kaupan alaa. Ilman aukioloaikojen vapautusta työllisyystilanne heikkenisi, mutta aukioloaikamuutoksilla se on saatu pidettyä nykyisellä tasolla.

Erikoiskauppa yskii

Aukioloilla on ollut selkeä vaikutus päivittäistavarakauppaan, mutta ei erikoiskauppaan, joka ei ole hyödyntänyt aukiolojen muutoksia samalla tavalla.

Erikoiskaupassa liikevaihdon kehitys on hyvin alakohtaista: apteekit, kodintekniikka ja urheiluvälineet ovat olleet kestomenestyjiä, vaatealalla ja kirjakaupoilla ei mene niin hyvin.

Kaupan alan yrityksistä ne, joilla on kansainvälistä toimintaa, ovat Kaupan liiton mukaan pärjänneet paremmin kuin puhtaasti kotimarkkinayritykset. Yleisemmin kansainvälinen toiminta on Kurjenojan mukaan sitä, että tuodaan tavaraa ulkomailta.

Vähittäiskaupan yrityksistä 90 prosenttia on puhtaasti kotimarkkinayrityksiä. Vain kaksi prosenttia harjoittaa vientiä, vajaa 10 prosenttia tuontia. Kaupan liiton mielestä tilaa olisi siis kasvaa.

"90 prosenttia erikoiskaupan yrityksiä on mikrotason yrityksiä, eli alle 10 ihmistä työllistäviä. Niillä ei ole aikaa eikä aina osaamista toimia kansainvälisesti, vaikka selvästi on nähtävissä hyöty, mitä siitä seuraisi", Kurjenoja sanoo.

Kaupan liitto pitää ongelmana, että erikoiskauppaan ei kohdenneta julkisia koulutus- ja tukirahoja. Ei ole olemassa esimerkiksi erikoiskauppaan kohdistuvaa Tekes-rahoitusta, vaikka ajatus olisi panostaa erikoiskaupan kansainväliseen osaamiseen.

Kurjenojan mukaan he eivät ole Kaupan liitossa yksin näiden ajatustensa kanssa: myös OECD:n mielestä suomalaisilla pk-yrityksillä on liian vähän kansainvälistä osaamista, kun se hiljattain listasi Suomen talouden ongelmakohtia.

"Aika paljon tulee tehokkuustappiota. Pystyttäisiin toimimaan paljon tehokkaammin, jos osaamista olisi", Kurjenoja toteaa.

Kaupan liiton toimitusjohtaja Juhani Pekkala on huolestunut suomalaisesta koulutuksesta.

"Joissakin korkeakouluissa kaupan alan maisteriopintoja vähennetään. Ruotsiin verrattuna kaupan palveluiden ja markkinoinnin opetus ei ole ollenkaan sillä volyymillä millä sen pitäisi olla, sinnekin tarvitaan paljon lisää satsauksia."

Musti ja Mirri kansainväisyyden mallioppilas

Pekkalan mukaan nyt tarvitaan isompaa keskustelua siitä, miten kauppa voisi pärjätä tulevassa kilpailussa, myös kansainvälisesti. Pekkalan mielestä markkinat täytyy ajatella isommin kuin vain Suomen tasolla.

"Jos kasvua jostain on haettava niin kulutustavaroista. Tiedän, että moni sanoo että se ei ole suomalaisten vahvuus, eikä meidän kannata mennä niille markkinoille, mutta me olemme tästä eri mieltä. Kyllä kannattaa hakea uutta", Pekkala toteaa.

Kurjenoja alleviivaa tätä Mustin ja Mirrin esimerkillä.

"Kun yrityksellä on omia tuotteita tai brändejä, he levittäytyvät koko Pohjoismaihin. Esimerkiksi Mustilla ja Mirrillä on Ruotsissa enemmän liikkeitä kuin Suomessa. Heillä on jotain mitä myydä, jotain omaa", Kurjenoja perustelee.

"Mitään hokkuspokkus-ratkaisua ei ole, se olisi varmaan muuten jo keksitty ja käytetty", sanoo Mustin ja Mirrin operatiivinen johtaja Panu Hannula.

Hannulan mukaan yksi tärkeimpiä asioita on segmentti, jolla toimitaan. Musti ja Mirri toimii lemmikkieläintarvikealalla, joka on siinä mielessä kiitollinen ala, että esimerkiksi ostovoiman heikkous ei pure samalla tavalla kuin jollain toisella alalla.

"Voimakas ja aito panostus asiakkaan tarpeen ymmärtämiseen on toinen menestymisen ehdoton edellytys, niin kiliseiseltä kuin lause kuulostaakin. Se on meillä ihan keskeinen menestymisen avain. Jos emme sitä ottaisi tosissamme, kehityksemme olisi ollut toisenlainen", Hannula sanoo.

Hannulan mukaan valikoima ja tuotehallinta erityisesti omien tuotteiden kautta ovat myös selkeitä tekijöitä Mustin ja Mirrin menestystarinassa.

"Me osaamme omat tuotteemme ja pystymme paremmin hallinnoimaan omaa portfoliotamme, kuin että olisimme täysin muiden tuottajien varassa."

Kliseet eivät Hannulalta vielä lopu. Hän nostaa lopuksi esiin tärkeänä elementtinä tiedolla johtamisen. Muiden on kuitenkin vaikea hymähdellä kuluneille termeille, kun Musti ja Mirri on selkeästi onnistunut hyödyntämään tietoa yrityksessään muun muassa tutkimalla markkinasignaaleja.

"Suomi ei ole meille mikään murheenkryyni, mutta se, että olemme pääomistajamme johdolla lähteneet kansainvälistymään, on meille merkittävä tekijä", Hannula toteaa.

Hannulan mukaan kaikilla on varmasti omat haasteensa kansainvälistymisen osalta. Hän ei kuitenkaan koe, että kyse olisi jostain yksittäisestä asiasta, jonka Musti ja Mirri olisi oivaltanut muita paremmin, vaan systemaattisesta ja peräänantamattomasta työstä.

"Olemme ottaneet kansainvälisyyden ehkä enemmän huomioon esimerkiksi avainhenkilöiden rekrytoinneissa. Kyse on arkipäiväisestä työstä, ja sitä osaamista pitää olla laveasti joka osa-alueella."

Kurjenojan mukaan talouden yleinen kehitys määrittelee nyt, miten kauppa ensi vuonna pärjää. Ostovoiman kehitys on vähittäiskaupalle olennaista.

"Tänä vuonna ostovoima on plussalla, ensi vuonna kotitalouksien ostovoima leikkaantuu. Hallituksen ansiotuloverotuksen kevennyspaketti kompensoi tämän leikkauksen siten, että yksittäisen kotitalouden ostovoima pysyy nollissa", Kurjenoja sanoo.

"Miten Brexit tai Italian pankit vaikuttavat Suomen talouteen ja työllisyyteen, sitä on vaikea sanoa vielä tässä vaiheessa. Eli on paljon epävarmuustekijöitä, jotka voivat tiputtaa tuon olemattoman kasvun nolliin tai jopa negatiiviseksi."

Kaupan liitto pitää uhkana myös kotimaista veropolitiikkaa.

"Aina kun tehdään tällainen ansiotuloveron kevennys, mikä nyt on luvattu, kyllä se yleensä kompensoidaan kulutusveroilla", Kurjenoja toteaa.

Se on kaupan alalle myrkkyä.

Lähde: Talouselämä

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö