Viikonvaihteessa mainos- ja markkinointitoimisto Wörks ilmoitti siirtyvänsä nelipäiväiseen työviikkoon.

Siirtymä käynnistyy maalis- ja huhtikuun kestävällä testijaksolla, jota arvioidaan asiakastyytyväisyyden, liiketoiminnan kehittymisen ja työntekijöiden tyytyväisyyden kautta.

Kuin sattuman oikusta, maanantaina markkinointitoimisto Vapa Media kertoi testaavansa kuuden tunnin työpäivää. Toimiston 45 työntekijää aloittavat kokeilun toisen vuosineljänneksen aikana.

Yhteistä toimistojen avauksille on se, että työntekijät saavat käyttää vapautuvan ajan parhaaksi katsomallaan tavalla.

Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi lepoa, yhteistä aikaa läheisten kanssa tai oppien ja inspiraation ammentamista lähteestä, jonka työntekijä itse valitsee.

”Me myymme asiakkaillemme taitoa ajatella. Jos aivot saavat levätä vähän enemmän kuin ennen, sen pitäisi tuottaa parempaa jälkeä”, Wörksin toimitusjohtaja Jussi Piri toteaa Helsingin Sanomien haastattelussa.

”Tulemme oppimaan todella paljon, ja voidaan sanoa, että koko Suomi oppii tästä. Yksi tavoitteemme on testata työelämän toimintamalleja, joita muutkin voivat ottaa käyttöön”, kiteyttää puolestaan Vapa Median toimitusjohtaja Noora Wuolanne.

Suomi on perinteiltään suorittajien maa. Se näkyy maamme historiassa. Sotien jälkeinen jälleenrakennus, paperiteollisuuden nousu ja Nokian ihme edellyttivät osaamisen ohella kovaa työtä.

Kenties tästä syystä ajatukset työtuntien lyhentämisestä on helppo leimata tuotavuutta laskevaksi ja tehottomuutta edistäväksi asiaksi. Osin tämä pitää paikkansa.

Teollisuudessa työajan lisääminen johtaa yleensä tuottavuuden kasvuun. Myös palvelu- ja hoivatyö vaativat paikallaoloa. Tähän perustuu ajatus monen työntekijän kiroamista kiky-tunneista.

Luova työ ei kuitenkaan ole liukuhihnatyötä, vaan ajattelutyötä.

Siksi perinteinen kahdeksasta neljään -ajattelu leimattavine kellokortteineen ei sovi kovin esimerkiksi taidemaalareille, säveltäjille, kirjailijoille, muotoilijoille tai vaatesuunnittelijoille. Tai vaikkapa luovalle suunnittelijalle.

Edellä kuvatuissa työtehtävissä olennaista on, että tuotos valmistuu sovittuun määräaikaan mennessä. Kärjistäen; tuskin säveltäjämestari Ludwig van Beethoven työsti yhdeksättä sinfoniaansa joka arkipäivä aamuviidestä kahteen iltapäivällä.

Aito hengen tuotos, oli se sitten maalaus, kaulakoru tai uusi brändilupaus yritykselle, ei synny käskemällä. Aivot tarvitsevat virikkeiden ohella latausta.

Lisäksi suomalainen yhteiskunta ja suomalaiset arvot elävät ja muuttuvat.

Ennen sotia maaseudulle eläneiden suomalaisten luterilainen, työnteon elämän tarkoitukseksi mieltänyt elämänkatsomus on millenniaaleille ja Z-sukupolven edustajille kaukainen.

Eivät nykynuoret työtä vieroksu. Se on kuitenkin vain yksi osa heidän elämäänsä. Nuori sukupolvi haluaa saada työssään onnistumisen elämyksiä, haasteita ja mahdollisuuden kokea jotain uutta joka viikko.

Mammona ja kova työnteko vain työnteon vuoksi eivät välttämättä enää innosta nuoria kuten aikaisemmin. Siksi he eivät viihdy organisaatioissa, joissa tuloksen tekeminen ajaa jatkuvasti työntekijöiden hyvinvoinnin edelle.

Tämän toteaa myös M&M:n Vastaväittäjä-palstan haastatteluun tammikuussa osallistunut hyvinvointivalmentaja ja viestintätoimisto Ahjo Communicationsin viestintäkonsultti Sanna Mämmi.

”Yritys säästää resursseja, kun se auttaa työntekijöitä jaksamaan ja kehittymään työssään. On tärkeää myös antaa työntekijälle vapauksia toteuttaa itseään. Työn tulee rikastuttaa elämää”, Mämmi toteaa.

Vaikka on vielä varhaista sanoa, kuinka Vapa Median ja Wörksin hankkeet lähtevät liikkeelle, uskallan ennustaa, että työviihtyvyys ja työntekijöiden henkinen vireystila nousevat korkeammalle tasolle.

Tällä taas on taipumusta heijastua onnistuneina suorituksina ja sitä kautta heijastua positiivisesti myös yrityksen taloudelliseen kehitykseen.

Asiakaslähtöinen ajattelu on ainoa tapa varmistaa yrityksen elinkelpoisuus pitkällä aikavälillä. Tämän suomalaiset yritykset ovat onneksi viimeistään digitalisaation myötä ymmärtäneet.

Seuraava suuri oivallus on, että vireät ja tyytyväiset työntekijät ovat yrityksen arvokkainta pääomaa. Vapa Median ja Wörksin avaukset antavat positiivisia signaaleja siitä, että ainakin toimistokentällä asia on sisäistetty hyvissä ajoin.