Koronamaski, kangasmaski, kasvomaski, kansanmaski vai kansalaismaski? Kuluttajille tarkoitetuista hengityssuojaimista näkee monenlaisia nimityksiä. Touko-kesäkuun vaihteessa sekä Kesko että S-ryhmä ovat tuomassa markkinoille kotimaassa kuitukangasmateriaalista valmistettuja kasvomaskeja. Kesko kutsuu omiaan kansalaismaskeiksi, S-ryhmä taas kansanmaskeiksi.

Apteekkariliiton toimitusjohtaja Merja Hirvonen ihmetteli tiistaina Twitterissä Keskon pääjohtaja Mikko Helanderin viikonloppuna Ylen Ykkösaamu-ohjelmassa antamaa haastattelua, jossa Helander kertoi pian markkinoille tulevista kasvomaskeista.

"Myyntihinta tulee olemaan euron paikkeilla kappale, ja yhdellä maskilla pärjää hyvin koko päivän”, Helander kertoi Ylen haastattelussa.

Hirvonen huomautti twiitissään, että maskista tulee kostuessaan mikrobipesäke ja penäsi samalla jakelijalta vastuuta.

”Kohotimme eilen vähän kulmiamme sille [Helanderin kommentille]. Maskit ovat kertakäyttöisiä, joten yhdellä maskilla ei voi koko päivää pärjätä. On tärkeää, että maskien käytöstä puhutaan oikein mediassa”, Apteekkariliiton farmaseuttinen johtaja Charlotta Sandler kertoo Kauppalehdelle.

Sandlerin mukaan on hienoa, että nyt on saatu käynnistettyä kasvomaskien tuotantoa kotimaassa. Hän painottaa, että on tärkeää ymmärtää, ketä maskin käyttäminen suojaa.

”Tällainen niin sanottu kansanmaski, ei-ammattikäyttöön tarkoitettu kuitumaski, ei estä käyttäjää saamasta koronatartuntaa vaan se suojaa pääasiassa ympärillä olevia ihmisiä. Se estää pisaratartuntaa maskin käyttäjästä ulospäin. Kuitumaski ei estä viruksen kulkeutumista maskin läpi ja käyttäjän altistumista virukselle.”

Sandlerin mukaan joissain kasvomaskeja koskevissa uutisissa on arvioitu, että riskiryhmiin kuuluvat olisivat ensimmäisenä ryntäämässä maskiostoksille.

”Tärkeintä olisi se, että riskiryhmiä, esimerkiksi ikäihmisiä tapaavat käyttäisivät maskia. Jos itsellä on oireeton tartunta, josta ei ole tietoinen, niin maski estää viruksen leviämistä.”

”Esimerkiksi kotihoidossa ja palveluasumisen yksiköissä henkilökunta ohjeistettiin hyvin aikaisessa vaiheessa käyttämään maskia, koska miltei kaikki asiakkaat ovat riskiryhmäläisiä.”

Sandlerin mukaan riskiryhmään kuuluvatkin voivat käyttää kasvomaskia, mutta on tärkeää muistaa, ettei maski suojaa häntä tartunnalta.

”Väärä turvallisuuden tunne on vaarallinen asia. Ei pidä kertoa, että maski on erityisesti riskiryhmille vaan että se on heille, jotka ovat riskiryhmäläisten kanssa tekemisissä.”

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Teknologian tutkimuskeskus VTT testasi kangasmaskien toimivuutta toukokuussa. Tutkimusten mukaan puuvilla- ja polyesterikankaista tehty maski ei suojaa käyttää altistumasta viruksille. Niiden käyttö kuitenkin lyhentää pisaroiden lentomatkaa yskäisyn jälkeen. Kangasmaskien tärkein vaikutus on muiden suojaaminen, mikä lisää varmuutta avata esimerkiksi julkista liikennettä.

Tiedotteessaan VTT muistuttaa, että kangasmaski kerää uloshengitettyjä mikrobeja ja siksi on tärkeää vaihtaa maski vähintään tunnin välein. Parhaat suojaimet on valmistettu mikrokuiduista, jotka voivat suodattaa jopa 70 prosenttia 2,5 mikrometrin kokoisista partikkeleista. Tavanomainen vaatetuskangas suodattaa 0,65–3,3 mikrometrin kokoisista partikkeleista 20–45 prosenttia.

Hyvin vettä hylkivä polyesterimateriaali osoittautui testeissä puuvillamateriaalia tehokkaammaksi virushiukkasten suodattajaksi. VTT on myös testannut Ahlstrom-Munksjön, K-ryhmän ja Filterpakin kasvomaskit, jotka on valmistettu kuitukangasmateriaalista. Mittauksessa niiden suodatustehokkuus oli 88 prosenttia, kertoo Ahlstrom-Munksjön tiedote.

Kangasmaskeille ei VTT:n mukaan ole olemassa standardeja ja mediassa on puhuttu muun muassa kansanmaskeista sekä kansalaismaskeista. Ne voivat VTT:n mukaan näyttää terveydenhuollossa käytetyiltä kirurginmaskeilta, mutta niitä ei ole määritelty lääkinnällisiksi laitteiksi. VTT:n mukaan hämmennystä on aiheuttanut esimerkiksi kiinalainen kansanmaski (GB/T32610-2016), joka on tarkoitettu savusumulta ja katupölyltä suojautumiseen.

Suojaimia on monenlaisia

Apteekkariliiton Sandler muistuttaa, että maskeja ja suojaimia on monenlaisia.

”Niin sanottu kansanmaski ei estä viruksen kulkeutumista maskin käyttäjään. Vain hengityssuojaimet, joissa on lääkinnällisen laitteen merkinnät, suojaavat käyttäjäänsä virukselta ja niitä käytetään esimerkiksi terveydenhuollossa hoidettaessa koronapotilaita. Pääsääntöisesti ne on pyritty varaamaan terveydenhuollon ammattilaisten käyttöön.”

Kasvoilla oleva maski kostuu hengitysilmasta. Sitä ei voi ottaa Sandlerin mukaan käyttöön uudestaan, jos sen on kerran ottanut pois kasvoiltaan.

”Maski puetaan päälle koskematta kuituosaan eikä maskia pidä kosketella käytön aikana. Jos tulee tarve juoda, se tarkoittaa maskinvaihtoa. Maskia pidetään yhtäjaksoisesti se aika kun on tarve ja sen jälkeen kertakäyttöinen maski tulee hävittää.”

”[Keskon pääjohtaja] Helanderin ajatus siitä, että yksi maski riittää päiväksi, no riittäähän se, jos tekee yhden kauppareissun päivän aikana.”

Sandler muistuttaa, että maski kasvoilla hengittäminen on raskaampaa ja siksi esimerkiksi ammattikäytössä tyypillisesti kahden tunnin jälkeen suositellaan taukoa, jonka aikana voi hengittää ilman maskia.

”Maskia ei voi vain jättää eteisen naulaan odottamaan ja napata seuraavalla kerralla mukaan.”

Kertakäyttöisten kuitukangasmaskien lisäksi markkinoilla on uudelleenkäytettäviä kangasmaskeja, jotka tulee käyttökertojen välissä pestä 90 asteessa, jotta mikrobit tuhoutuvat. Sandlerin mukaan on hyvä katsoa, kuinka raskasta maski kasvoilla hengittäminen on ja säätää käyttöaikaa sen mukaan.

”Keskeistä on kankaan hengittävyys. Maskeja pitää olla useampia, koska maski pitää aina pestä käytön jälkeen. Maskia ei voi vain jättää eteisen naulaan odottamaan ja napata seuraavalla kerralla mukaan.”

Sandlerin mukaan erilaisten kasvomaskien tarjonta koronapandemian aikana on ollut aikamoista viidakkoa.

”Tarjouksia on sadellut monenlaisilta toimijoilta. On todella vaikea mennä varmuuteen siitä, mitä tuotettu tavara on ja hinnat ovat kovat. Apteekit pyrkivät varmistamaan, että meillä myynnissä olevat maskit täyttävät vaatimukset ja opastamme myös niiden oikeaan käyttöön.”

Sandler arvioi, ettei päivittäistavarakaupoilla ole mahdollisuutta neuvoa kuluttajia maskien oikeasta käytöstä. Turvallisuus- ja kemikaalivirasto (Tukes) sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat julkaisseet sivuillaan ohjeistusta erilaisiin kasvomaskeihin ja hengityssuojaimiin liittyen. Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea puolestaan on huhtikuussa tiedottanut, ettei itse tehty kasvomaski suojaa koronatartunnalta.

”Maskin käyttöä miettivien kannattaa etsiä luotettavaa tietoa maskien oikeasta käytöstä. Sanoisin, että Helanderin kommentti ei nyt ihan osunut lankulle.”

Jos moni käyttää, se suojaa kaikkia

Sandlerin mukaan myös Apteekkariliitto on tehnyt apteekeille selvityksiä eri tyyppisten suojainten eroista. Hän muistuttaa uudestaan, ettei niin sanottu kansanmaski suojaa käyttäjäänsä vaan ympäristöä.

”Kun ihmiset miettivät, miten suojautua ja pienentää omaa tartuntariskiä, niin tärkein keino ovat vanhat hygieniaohjeet kuten käsienpesu.”

Sandlerin mukaan kasvomaskien suosio monessa Aasian maassa sekä esimerkiksi Itävallan keväällä määräämä maskipakko selittyvät sillä, että mikäli kaikki käyttävät maskia, virus ei leviä populaatiossa. Apteekkariliiton Apteekkari-lehdessä VTT:n tutkimusprofessori Ali Harlin arvioi, että jos puolet väestöstä käyttäisi julkisilla paikoilla liikkuessaan kangasmaskia, tartuttavuustekijää mittaava R0-luku voisi laskea jopa yli yhden yksikön.

”Jos todella moni käyttää maskia, silloin se suojaa kaikkia. Suomessa se, että riskiryhmäläinen pukee maskin ja lähtee kauppaan ei käytännössä suojaa häntä ollenkaan, kun muut kaupassa olijat eivät maskia käytä”, Sandler toteaa.

”Kun ihmiset miettivät, miten suojautua ja pienentää omaa tartuntariskiä, niin tärkein keino ovat vanhat hygieniaohjeet kuten käsienpesu.”

Sosiaali- ja terveysministeriö (STM) selvittää kasvomaskien käytön hyötyjä ja haittoja, tutkimustietoa ja kansainvälisiä käytäntöjä. Selvitystyön on tarkoitus valmistua vielä toukokuun aikana.

”Kun selvitys tulee, toivottavasti kansalaiset saavat oikeaa tietoa. Apteekeissa käy paljon riskiryhmäläisiä. Muistutamme asiakkaitamme, että tärkeintä on yrittää välttää lähikontakteja, joissa virus voi tarttua.”

K-ryhmän lisäksi myös S-ryhmä on tuomassa markkinoille kotimaisia kertakäyttöisiä TehoFilterin Ahlstrom-Munksjön kuitukankaasta valmistamia Sievi-kansanmaskeja ja lisäksi valikoimassa on muun muassa Tam-Silkin uudelleenkäytettäviä kangasmaskeja.

”Miten päivittäistavarakaupat näkevät oman vastuunsa siitä oikeasta käytöstä? Tiedetään, että maski on väärin käytettynä parhaassa tapauksessa vain rahanhukkaa, huonommassa tapauksessa voi jopa altistaa itsensä, jos koko päivän käyttää samaa ja pukee sen useita kertoja kasvoille ja pois. Se on huonompi kuin että olisi ilman maskia”, Sandler pohtii.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

K-ryhmän päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli kummastelee Apteekkariliiton toimitusjohtajan twiittiä.

”On erikoinen kulma, että pääjohtajan isosta tv-haastattelusta otetaan yksi sitaatti, että nyt siellä ohjeistettaisiin käyttöä. Käyttöohjeet ovat tässäkin tapauksessa itse tuotepakkauksissa.”

Akselin mukaan suurimmat haasteet suojaimissa ovat olleet heikko saatavuus, korkea hintataso ja se, että kotimaista tuotantoa ei ole ollut. K-ryhmä on pyrkinyt vastaamaan tähän kysyntään tuomalla markkinoille kansalaismaskeja, joita on käytössä esimerkiksi Ranskassa ja Italiassa.

”Tämä meidän maskimme pohjautuu Ahlstrom-Munksjön materiaaliin. jonka Filterpak jalostaa Suomessa. Tulee saatavuutta päivittäistavarakauppaan, hintataso on kohtuullinen ja käyttölujuus sekä suodattavuus on parempi kuin kangasmaskeilla.”

”Pakkauksessa on käyttöohjeet, jotta asiakkaalla on ostohetkellä tarkat tiedot. Tämäntyyppisessä tuotteessa se on korostuneen tärkeää.”

Akselin mukaan kansalaismaskeissa olennaista on teknologia.

”Kirurginmaskit pohjautuvat sähköiseen suodatukseen, jolloin suodattavuus heikkenee maskin kostuessa hengitysilmasta. Kansalaismaskissa on kuitukankaan mekaaninen suodatus, mikä lisää kestävyyttä ja samalla mahdollistaa pidempiaikaista käyttöä. Pakkauksessa on käyttöohjeet, jotta asiakkaalla on ostohetkellä tarkat tiedot. Tämäntyyppisessä tuotteessa se on korostuneen tärkeää.”

Akseli pohtii, onko Apteekkariliiton twiitissä mahdollisesti kyseessä väärinymmärrys.

”Tämä on jopa vähän hämmentävää. Onko tahallaan ymmärretty väärin vai mistä on kyse? Ehkä tämä teknologia on heille tuntematonta? Uskomme, että olemme samalla agendalla, että tärkein juttu on, että kuluttajille on turvallisia tuotteita”, Akseli kertoo.

Juttu jatkuu kuvan jälkeen.

Kansalaismaskien suodatus on mekaaninen, joten kosteus ei Akselin mukaan vaikuta suodatustehoon samalla tavalla kuin kosteus vaikuttaa kangasmaskien sähköstaattiseen suodatukseen.

”VTT:n tutkimuksissa todettu 88 prosentin suodattavuus on aika paljon parempi kuin kangasmaskien 20-40 prosenttia. Ilmeisesti Apteekkariliiton viestissä olivat kangasmaski ja kansalaismaski menneet sekaisin. Tämä on hyvä korjata.”

Apteekkariliiton huoleen kuluttajien opastuksesta Akseli vastaa toistamalla, että pakkauksissa on maskeille selkeät käyttöohjeet.

”Siellä on mainittu VTT:n mittaukset. Jos asiakas haluaa vielä lisää tietoa, mitä pakkauksesta ei löydy eikä myyjä osaa auttaa, niin valmistajan verkkosivuilta löytyy tarkempia tietoja.”

Akseli pitää hyvänä, että kuluttajilla on mahdollisuus valita laajasta tarjonnasta kohtuuhintaisia maskeja. Hän lisää, että Ahlstrom-Munksjöllä on pitkä kokemus terveydenhuoltoalan suojamateriaalien valmistuksesta ja suojakankaiden tuotevalikoima on kasvanut koronapandemiasta johtuen.

”Kategorioita on kolme: kangasmaskit ja terveydenhoidon maskit, joissa niissäkin on laatuluokkia kirurginmaskista ylöspäin. Tämä kansalaismaski tulee niiden väliin.”