Helsingin kirjamessujen peruuntumisella Messukeskuksesta ja siirtymisellä verkkotapahtumaan on merkittäviä vaikutuksia alalle, kertovat ympäröivät toimijat.

Messukeskuksen markkinointi- ja viestintäjohtaja Maria Mroue ei yksilöi yksittäisten tapahtumien taloutta, mutta hänen mukaansa virtuaalitapahtuman tarkoitus ei ole talousnäkökulmastakaan korvata perinteisiä kirjamessuja.

”Koko tilanne on meille erittäin raskas”, hän kommentoi.

”Virtuaalitapahtuma on melko uutta kohderyhmillemme. Eihän se tietenkään paikkaa meidän normaalia liiketoimintaamme. Jonkinlaista liiketoimintaa siinäkin toki on, mutta se on hyvin paljon vaatimattomampaa kuin normaali liiketoimintamme.”

Mrouen mukaan esimerkiksi messuille osallistuvien yritysten määrä voi olla pienempi kuin ensi vuodelle suunniteltujen, Messukeskuksessa jälleen järjestettävien kirjamessujen.

Messut oltiin vähällä perua jo ennen kesää

Kirja- ja oppimateriaalikustantajien yhteistyö- ja edunvalvontajärjestönä toimivan Suomen kustannusyhdistyksen johtajan Sakari Laihon mukaan Helsingin kirjamessujen taloudellista vaikutusta on hankala arvioida, mutta hän pitää niitä alalle merkittävinä.

Messut oli hänen mukaansa tarkoitus peruuttaa jo ennen kesää, mutta koronavirustilanteen parantuessa päätöksentekoa lykättiin.

”Toivon mukaan tämä on väliaikainen takaisku. Yhtenä vuonna messujen muuttuminen virtuaaliseksi ei notkauta meitä mihinkään murheen alhoon, mutta jos tämä alkaa tulla tavaksi, tilalle täytyisi keksiä jotain muuta. Vielä ei ole realismia, että kuluttajat kokisivat omakseen samalla tavalla virtuaalimessut kuin lähimessut. Mutta muilla aloilla takaiskut ovat kovempia.”

Laiho luonnehtii Suomen kustannusalan taloustilannetta ”poikkeuksellisen onnekkaaksi” verrattuna muihin Euroopan maihin, joissa alalla on ollut laskua. Kustannusyhdistyksen tuoreen neljännesvuositilaston mukaan myynti kasvoi vuoden alkupuoliskolla 11,3 prosenttia.

Kasvu on tullut erityisesti sähköisistä tuotteista, joiden myynti kasvoi 30,7 prosentilla. Valtaosa tästä kasvusta selittyi Laihon mukaan äänikirjabuumilla ja uusien, äänikirjoja ensimmäistä kertaa kokeilevien asiakkaiden lisääntymisellä.

”Jos me haemme taloudellista takkiinottajaa, niin ne ovat messujärjestäjät. Myös kirjakauppa on lirissä, heistä me olemme huolissamme. Lobbaustoimintamme ja aputoimemme keväällä kohdistui heihin, kun asiakasvirrat loppuivat kirjakaupoista.”

Kustannusalan taloudellinen huoli liittyy Laihon mukaan oppimateriaalipuoleen, joka muodostaa nykyään jo 40 prosenttia alan myynnistä. Mikäli kuntatalouden ongelmat heijastuvat oppimateriaalihankintoihin, vaikuttaa tämä kustantamoiden toimintaan laajemminkin, Laiho arvioi.

”Jos oppimateriaalien tuotantoon isketään kovasti, se alkaa vaikuttaa kaikkeen muuhunkin ja hiipii sitä kautta kaunokirjallisuuden puolelle. Se on iso juttu. Meidän uhkamme ovat siellä.”

Antikvariaatit tyytyväisiä messujen peruuntumiseen

Helsingin kirjamessujen peruutus osuu myös käytettyjen kirjojen kauppaan. Antikvariaattiyhdistyksen puheenjohtaja Timo Surojegin kertoo olevansa tyytyväinen messujen peruutukseen.

”Totta kai tämä jättää aidosti ison loven. Mutta kun tietää, että myynti olisi ollut mitä ollut, ja siihen olisi kuitenkin joutunut tekemään saman fyysisen työn sen takia, että olisi saanut 30 prosenttia normaalista myynnistä, niin siinä ei olisi ollut järkeä.”

Helsingissä Kampintorin antikvariaattia yhdessä Raimo Saastamoisen kanssa pyörittävä Surojegin kertoo Helsingin kirjamessujen muodostaneen yritykselle yleensä noin kuukauden tulot.

”Sellaisille kauppiaille, joiden liikepaikka on huonompi tai jotka toimivat enemmän verkossa, messujen merkitys voi olla vielä suurempi, jos päivittäiskauppaa ei ole tai se on vähäisempää.”

Surojeginin tietoon ei ole tullut konkursseja antikvariaattialalla. Hänen mukaansa yritykset ovat lähtökohtaisesti yhden tai kahden hengen putiikkeja, joissa jousto on toteutettu yrittäjän puolelta.

Yrityksensä myyntiä huhti–kesäkuussa hän kuvailee katastrofiksi, heinäkuussa melko hyväksi ja elokuussa jälleen tavallista hiljaisemmaksi vaikka kevättä paremmaksi.

”Olettaisin, että aika moni on onneksi nyt saanut jonkinnäköistä helpotusta vuokrista, mutta käytännössä kaikki muut kiinteät kulut juoksevat koko ajan.”

Antikvariaattiala on hänen mukaansa perinteinen, eikä varsinaisia uusia konsepteja ole esitelty. Osa yrittäjistä on saanut Business Finlandin ja ELY-keskusten tukia, ja esimerkiksi Surojegin kertoo yrityksensä keskittyneen verkkokaupan kehittämiseen.

”Virtaalimessut toimivat esittelyssä uutuuskirjojen kohdalla, mutta myyntitapahtumana se ei toimi. Nykyään käytännössä lähestulkoon jokaisella antikvariaatilla on verkkokauppa, se paikkaa menetettyä myyntiä.”

Kirjakauppaliitto ei kommentoi talousvaikutuksia

Kirjakauppaliitto on yhdessä Suomen Kustannusyhdistyksen kanssa arvioinut, että kirjamessutapahtumia ei tulisi lainkaan järjestää tänä vuonna. Turun kirjamessut kertoivat tämän jälkeen siirtävänsä tapahtuman lähitulevaisuuteen.

Kirjakauppaliiton toimitusjohtaja Laura Karlsson ei kommentoi kirjamessujen tai niiden peruuttamisen talousvaikutusta kirjakauppa-alalle.

”Tämähän on uusi tilanne. Mekään emme vielä tiedä, mitä se tulee tarkoittamaan.”

Karlsson nostaa esille kirjamessut erityisesti ”yleisen kirjapöhinän” ja näkyvyyden kannalta. Vuoden suurimpana kirjatapahtumana messuihin tehtävät panostukset ovat hänen mukaansa merkittävät. Kielteistä palautetta ei liitolle ole päätöksestä hänen mukaansa tullut.

”Tilanne on ollut päällä keväästä saakka, ja kirjakaupat ovat eläneet etulinjassa. Siellä on varmasti osattu varautua tilanteeseen. Tämä ei tullut kirjakaupalle ihan puun takaa”, hän sanoo.

Koronaviruspandemia on tuonut polarisaatiota kirjakauppaan: myynnin kyykkäys ei Karlssonin mukaan ole ollut niin iso kuin maaliskuussa pelättiin, mutta tilanne vaihtelee toimijoittain. Suurimpien kirjakauppojen myynti laski vuoden ensimmäisellä puolikkaalla 7,8 prosenttia.

”Pahimmat luvut jäivät alkurysäykseen. Verkkokauppa on paikannut paljon.”