Kuluttajaneuvojille ja kuluttaja-asiamiehelle tulleissa yhteydenotoissa on mainintoja pikaluottojen myöntämisestä tai jatkuvasta markkinoinnista kehitysvammaisille, mielenterveysongelmaisille, pienituloisille eläkeläisille ja työttömille, alaikäisille lapsille, iäkkäille tai henkilöille, joilla on jo maksuhäiriömerkintä, kerrotaan Kilpailu- ja kuluttajaviraston tekemässä selvityksessä pikavippiongelmien laadusta ja laajuudesta.

Raportin mukaan eräs kuluttaja ihmetteli, miksi hän alkoi saada säännöllisesti pikavippimainoksia tulojen pienennyttyä merkittävästi opintovapaalle jäämisen takia. Hän epäili pienituloisten ja vähävaraisten olevan keskeinen kohderyhmä pikaluottoa tarjoaville yrityksille.

Selvityksessä havaittiin, että yhteydenottojen joukossa oli useita tapauksia, joissa kuluttaja halusi tehdä ilmoituksen pikaluottojen markkinoinnista ja mainoksista tai kysyi neuvoa, kuinka jatkuvasta häiritsevästä suoramarkkinoinnista voisi päästä eroon.

Raportin mukaan mainontaa kuvailtiin muun muassa aggressiiviseksi, ahdistavaksi, harhaanjohtavaksi, asiattomaksi ja jopa halventavaksi ja joitakin ihmisryhmiä syrjiväksi.

Mainontaa ja markkinointia koskevat yhteydenotot koskivat pääasiassa markkinointitapaa sekä mainosten ja markkinointiviestien sisältöä. Markkinointitapaa koskevissa yhteydenotoissa valitettiin puhelimeen ja sähköpostiin jatkuvasti tulvivasta suoramarkkinoinnista, josta ei pääse mitenkään eroon. Viestejä saattoi kertyä joka päivä kymmenittäin, mikä tuskastutti viestien vastaanottajia. Tällainen mainonta on paitsi ärsyttävää ja monella tavalla häiritsevää, joillekin vastaanottajista myös vahingollista.

Toinen tyypillinen syy ottaa yhteyttä kuluttajaneuvojaan tai kuluttaja-asiamieheen koski häikäilemätöntä markkinointia haavoittuville kuluttajille. Suoramarkkinointia on kohdistettu esimerkiksi yli 90-vuotiaalle ikäihmiselle ja hädin tuskin kouluikäiselle lapselle. Ongelmia on yhteydenottoja tehneiden kuluttajien lähipiirissä syntynyt myös henkilöille, joilla on lievä kehitysvamma tai erilaisia mielenterveysongelmia, mutta jotka eivät ole edunvalvonnassa.

Yksi tyypillinen valituksen kohde on pikaluottojen markkinoiminen maksuhäiriöisille, olipa merkintä vapaaehtoinen tai esimerkiksi luotonantajan, käräjäoikeuden tai ulosoton rekisteriin ilmoittama. Yhteydenottojen joukossa on monta tapausta, joissa vapaaehtoinen luottokielto on haettu peliongelmien takia estämään velallisen velkatilanteen pahentumista ja tukemaan peliriippuvuuden hoitoa, mutta pikavippejä on sekä markkinoitu että myönnetty kuluttajille kuten aiemminkin. Huomiota herätti sekin, että kuluttajan vaikeudet luoton takaisinmaksussa olivat yrityksen tiedossa, mutta siitä huolimatta sama yritys yhä markkinoi lisää luottoa.

Mainonnan sisältöä koskevissa valituksissa oli kiinnitetty huomiota asiattomaksi tai törkeäksi kuvailtuihin mainoksiin, joissa pikaluottoja markkinoitiin esimerkiksi viikonlopun juhlimiseen kaverien kanssa.

Toisentyyppiset mainosten sisältöä koskevat yhteydenotot kohdistuvat markkinoinnin harhaanjohtavuuteen, eli esimerkiksi siihen, että pääviestinä on luotonsaamisen nopeus ja helppous, pienet kuukausierät sekä korottomat ja kuluttomat kaudet, joilla kuluttajia houkutellaan tarttumaan tarjoukseen.

Selvityksen mukaan vaikuttaa myös siltä, että moni kuluttaja kuvittelee ottaneensa esimerkiksi 50 euron vipin, mutta huomaakin sitoutuneensa pidempiaikaiseen limiittiluottoon, jonka noston yläraja on tyypillisesti 2 000 euroa. Markkinointiviesteissä käytetään kuluttajien mielestä härskejä keinoja. Kuluttajat ovat saaneet esimerkiksi tekstiviestejä, joissa ilmoitetaan luottohakemuksen olevan jo hyväksytty ja ”klikkausta vajaa” valmis. Aineiston perusteella kuluttajat tulevat ottaneeksi pikaluottoja myös ”vahingossa”, toisin sanoen omasta mielestään he eivät ole ottaneet pikaluottoa. Yhtenä selityksenä tähän voivat olla juuri erilaiset epämääräiset suoramarkkinointiviestit, joita avaamalla on saattanut erehtyä vahingossa tekemään luottopyynnön.

Harhaanjohtavaa markkinointia on myös pikaluottojen markkinoiminen niin kutsuttuina ”järjestelylainoina” velallisille, jotka mainonnan perusteella kuvittelevat sen tarjoavan ratkaisun jo muodostuneeseen usean luoton velkakierteeseen. Maksettuaan useat, pienemmät pikavipit pois uudella lainalla kuluttaja saattaakin huomata maksavansa yhtä isompaa, mutta erittäin kallista luottoa, eikä tilanne ole kohentunut aiemmasta lainkaan.

Yhteydenotoissa näkyi raportin mukaan selvästi se, että pikaluottojen mainonnassa hyödynnetään monia käyttäytymistaloustieteessä havaittuja ihmisille yhteisiä ja luontaisia käyttäytymistaipumuksia, kuten esimerkiksi yltiöoptimismia ja myönteisten seikkojen painottamista kielteisten sijaan sekä nykyhetkeä tulevaisuuden sijaan.

Lue lisää: Oikeusministeriö: Pikavippien mainonnan rajoittamiseen uusia keinoja – laissa voisi määritellä, millainen markkinointi olisi kiellettyä

Lue lisää: Aurora Laina markkinoi pikavippejä maksuhäiriöisille suomalaisille – takana 41-vuotias upporikas yrittäjä

Lue lisää: Mediatalot eivät seuraa Radio Helsingin esimerkkiä, joten pikavippimainosten julkaiseminen jatkuu – A-lehdet on pieni poikkeus