Väite 1 Useat maineskandaalit, kuten Venäjän dopingpommi, ovat nakertaneet Kansainvälisen olympiakomitean (KOK) brändiä.

”Ei pidä paikkaansa. Taloudellisesti KOK:lla menee nyt paremmin kuin koskaan. Kokonaistuotot tuoreimmalla, kahdet kisat kattavalla nelivuotiskaudella 2013–2016 olivat 5,7 miljardia dollaria. Kasvua edelliseen kauteen kertyi 7,6 prosenttia. Olemme myös saaneet aivan viime vuosina merkittäviä uusia sponsorikumppaneita erityisesti Aasiasta. Doping on iso haaste, jonka taklaaminen edellyttää kaikkien maiden urheilujärjestöiltä yhteistä linjausta ja tahtotilaa. Venäjä lipsui valitettavasti tästä linjasta, mutta uskon meidän pääsevän yli asiasta.”

Väite 2 Olympiakisojen kaupallistaminen on mennyt liian pitkälle. Pitäisi palata kohti vanhaa Ateenan henkeä.

”Ei minun mielestäni. Pitää muistaa, että olympialaisissa pelikentällä ei ole lainkaan mainostauluja. Kaupallisuus on vahvasti läsnä isäntäkaupungissa juuri ennen kisoja ja niiden aikana, mutta en koe sitä häiritsevänä. Kumppanuusmalli on keskeinen osa kaikkea urheilua.”

Väite 3 TV-oikeuksien hinnat ovat paisuneet pilviin. Kovat hinnat vievät kisat tavallisen katsojan ulottumattomiin maksullisille kanaville.

”Ei pidä paikkaansa. KOK edellyttää, että olennainen osuus kaikista kisoista näkyy vapailla kanavilla. Kesäkisojen kohdalla se tarkoittaa 200 tuntia eli noin 12 tuntia päivää kohti. Talvikisojen kohdalla määrä on 100 tuntia. Tämä linjaus ei muutu. Vapaa televisio saattaa tulevaisuudessa näyttää teknologian kehittymisen myötä erilaiselta kuin nykyään, mutta periaate on sama.”

Väite 4 Olympiakisoista on tullut politikoinnin pelinappula. Kisaisännät, kuten Venäjä ja Kiina, pyrkivät esittelemään kansainvälistä mahtiaan maailman tunnetuimman brändin kustannuksella.

”1970- ja 1980-luvuilla kylmän sodan aikaan olympialaiset tosiaan ­kärsivät siitä, että niistä tuli politiikan pelinappuloita. Nykyisin poliitikot ja maat ymmärtävät kuitenkin paremmin, että olympialaisten valjastaminen tähän tarkoitukseen ei tuo minkäänlaista poliittista tuloa. Tietty kansallisylpeys, joka kisaisännyydestä seuraa, pätee varmaan kaikkien maiden kohdalla, mutta sitä ei pidä sekoittaa politiikkaan.”

Väite 5 Olympialiikkeen miljardeista iso osa valuu kertakäyttöisiin suorituspaikkoihin ja leveään rahankäyttöön.

”Ei pidä ollenkaan paikkaansa. KOK:n Olympic Agenda 2020 -­strategia velvoittaa isäntäkaupunkeja siihen, että suorituspaikat, kuten stadion, ovat perinteisesti olleet aiemmin käytössä tai sitten käytetään tilapäisiä rakenteita. Näin varmistamme, että ei synny minkäänlaista valkoista elefanttia. Samalla useampi maa ja kaupunki voivat tavoitella kisaisännyyttä realistisesti.”

Juttu on julkaistu Markkinointi & Mainonta -lehdessä 13/2018.