Hongkongissa elää noin Lohjan kokoisella alueella yli 7,5 miljoonaa ihmistä. Koko Hongkongin pinta-alasta noin 40 prosenttia koostuu merialueista, saarista ja luonnonpuistoista. Tästä syystä kaupunkien urbaanien alueiden keskimääräinen väestöntiheys nousee yli 26 000 asukkaaseen neliökilometrillä. Helsingissä vastaava luku on noin 4000 asukasta yhtä neliökilometriä kohden.

Urbaaneilla alueilla asutaan, ruokaillaan ja käydään kauppaa. Kun tämä kaikki on mahdutettava samalle neliökilometrille, hyödynnetään kaikki mahdollinen tila, varsinkin katutasolla.

Ravintolat tarvitsevat tuoreita raaka-aineita ja vähittäiskaupat myytäviä tuotteita. Koska käytännössä minkäänlaista varastotilaa ei ole olemassa, pienempikin syvennys tai leveämpi kohta kadussa muuttuukin hetkessä logistiikkakeskukseksi.

Ennen auringonnousua sanomalehtien myyjät lajittelevat painotalojen tuotteita nippuihin, jotka jaetaan kaupungin tuhansiin 7-Eleven-kioskeihin. Toiseen, muutaman kymmenen neliömetrin kokoiseen katusyvennykseen, on parkkeerannut pieni kuorma-auto, josta kannetaan kananmunia, vihanneksia ja lihaa ravintoloiden ulko-ovien eteen. Ravintolat taas kärräävät kukonlaulun aikaan muutamaksi tunniksi pieniä myyntikärryjä kadulle. Niistä voi ostaa mukaan höyryävän tuoreita paikallisia aamupalaherkkuja mukaan pienissä pusseissa.

Päivän edetessä tilan käyttötarkoitus muuttuu jatkuvasti. Aamupäivällä katusyvennyksissä lajitellaan jo eri kuljetusyhtiöiden paketteja ja myydään sanomalehtiä puhelinkopin kokoisilta myyntipöydiltä, jotka taitellaan kasaan myyntipäivän päätteeksi. Lounasaikaan sama kadunpätkä täyttyy lounasravintolaan jonottavista.

Illalla kadut täyttyvät kotiin palaavista työmatkalaisista, jotka kävelevät metroasemille, jonottavat bussiin tai tekevät ostoksia. Myöhäisen illan ja yön aikana katujen varsille on pysäköity suurempia kuorma-autoja, joista kannetaan varastojen täydennystä vähittäiskauppoihin.

Kaikki tämä tapahtuu koronavirustilanteesta huolimatta päivittäin kuin kapellimestarin johtamana, sillä muita vaihtoehtoja ei ole. Kaupungin pinta-ala kun ei kasva tarvittavien koronatoimien mukana.

Hongkongin lähes kokonaan palveluliiketoimintaan perustuva talous on ollut alamäessä yli vuoden ajan.

Ensin kaupungille elintärkeitä turistivirtoja rokottivat Hongkongin ja Manner-Kiinan hallintoja kritisoineet mielenosoitukset. Koronavirus pysäytti matkailun kaupunkiin lähes täysin alkuvuonna 2020.

Tällä hetkellä Hongkongissa vierailee alle prosentti normaalista turistimäärästä.

Merkittävän asiakaskunnan poistuminen on luonnollisesti lisännyt konkurssien määrää, ja jopa neliövuokrilla mitattuna maailman kalleimmalta ostosalueelta Causeway Baystä löytyy tyhjillään olevia katutason liiketiloja.

Ensimmäisten joukossa liiketilansa sulkivat kansainväliset luksusmerkit. Useammassa tapauksessa luksusmyymälän paikalle on tullut esimerkiksi taiwanilaisia kakkuja myyvä leipomo tai japanilaisen Don Don Donki -vähittäiskauppaketjun myymälä.

Valtavien luksuskelloja ja merkkivaatteita tarjoavien myymälöiden tilaa kun ei ole tarkoitettu kaikille, siinä missä edullisempia tuotteita tarjoavissa myymälöissä tulee asioitua useampana kertana viikossa.

Ehkä koronaviruksen konkurssiaalto antaakin lisää aitoa, vertailtavissa olevaa tilaa myös meille tavallisille kansalaisille, kun normaalihintaiset kaupat saavat napattua parempia myymälätiloja. Hongkongin kaupunkitila on tottunut joustamaan muutostarpeiden mukana. Muutos aina ole pahasta, vaikka Monclerin toppatakkia ei voisikaan ostaa trooppisen ilmaston Hongkongissa suoraan paraatipaikan myymälästä.