Konkurssihakemusten tilastoitumisessa on pieniä eroja. Asiakastiedon mukaan viime perjantaihin mennessä konkurssiin on haettu tänä vuonna 1 050 yritystä, maksuvalmiusrekisterin mukaan 967 yritystä.

Eri tahot ovat kuitenkin samaa mieltä siitä, ettei määrä ole korona- rajoitusten aikana eli maalis–huhtikuussa kasvanut.

Tämä näkyy hyvin, kun konkurssihakemusten määrää katsotaan viikoittain, siten että yksittäisten päivien piikit on tasoitettu yhden viikon jaksolle.

Hakemusten määrä ei ole kasvanut maaliskuussa alkaneiden koronarajoitusten aikana verrattuna tammi–helmikuuhun.

Tilastokeskus tosin kertoi viime viikolla, että konkursseja on tammi–maaliskuussa pantu vireille 14 prosenttia edellisvuotta enemmän. Muiden tilastojen valossa kasvu tuli kuitenkin jo ennen koronaa.

Konkurssien määrä riippuu myös suhdannevaiheesta. Viime vuoden alku oli tätä vuotta parempi.

Konkurssiin päätyy normaalistikin 1,5 prosenttia yrityksistä. Esimerkiksi viime perjantaina konkurssiin hakeutunut Vierumäki Country Club oli tehnyt liiketappiota kolmessa vuodessa 2,5 miljoonaa euroa. Kaikkia tapauksia ei voi syyttää koronasta.

Kauppalehden analyytikon Ari Rajalan mukaan korona voi olla hyvä syy, jonka taakse voi piiloutua ja säästyä imagotappioilta.

Alkuvuonna verottaja oli konkurssitapauksissa kaikkein aktiivisin. Tammi–huhtikuussa 40 prosentissa tapauksista hakijana oli verottaja.

”Jos korona jossain näkyy niin siinä, että viime aikoina yritys itse on yhä useammin hakijana”, Rajala sanoo.

Muutkaan hälytyskellot eivät vielä soi. Yrityssaneeraukseen on hakeutunut alkuvuoden aikana 160 yritystä. Yritysten maksuhäiriötkään eivät ole Asiakastiedon mukaan lisääntyneet sanottavasti.

Koronarajoitukset ovat olleet päällä vasta noin kuusi viikkoa. Vielä ei voi päätellä, että koronasta johtuvilta konkursseilta kokonaan vältyttäisiin.

Suomen Yrittäjien pääekonomisti Mika Kuismanen sanoo, että niitä alkaa tulla 2–3 kuukauden viipeellä. Hän laskee, että konkurssi- vaarassa on 10 prosenttia pk-yrityksistä. Suurin riski on yksinyrittäjillä ja pienillä yrityksillä, joilla on usein pienet kassat.

Asiakastiedon liiketoimintajohtaja Jouni Muhonen uskoo, että maksuhäiriöt alkavat lisääntyä loppukesällä tai kesän jälkeen. Ensin tulee maksuviiveitä ja sitten maksuhäiriöitä.

Toistaiseksi velkojilla on tavanomaista pidempi pinna. Asioista neuvotellaan ja maksuja järjestellään. Tuet ovat olleet enimmäkseen lainarahaa, niistä ei Muhosen mukaan ole välttämättä apua.