Musiikkialan tämän hetken kuumin puheenaihe Spotify ei ole hittilevy, uusi bändi tai edes kauppa.

Se on palvelu, josta voi toistaa musiikkia rajattomasti, nopeasti ja hyvällä äänenlaadulla. Ja vieläpä aivan ilmaiseksi - jos suostuu kuuntelemaan mainoksia ja onnistuu saamaan sähköpostikutsun palveluun. Hätäisimmät maksavat mainoksettomasta vip-versiosta kympin kuukausimaksua.

Tilaajamääriään Spotify ei paljasta, mutta todennäköisesti palvelulla on Suomessa muutamia tuhansia käyttäjiä. Ruotsalaisyrityksen toimitusjohtaja Daniel Ek ylpeili Tietoviikossa, että jäsenyyskutsua jonottaa kahdeksassa Euroopan maassa yli 100 000 halukasta. Ja nyt ollaan palvelun beta-vaiheessa.

Verkkokaupan kehitysmaa

Spotify on vain yksi esimerkki uusista musiikin jakelukanavista - ja musiikkialan uudesta asenteesta niitä kohtaan. Vielä muutama vuosi sitten oikeudenhaltijat suhtautuivat epäillen uusiin digitaalisiin jakeluteihin. Tilanne on muuttunut, kun cd-myynti on lähtenyt vapaaseen pudotukseen eikä musiikin verkkokauppa ole pystynyt paikkaamaan laskua.

Suomessa tilanne on erityisen kireä, sillä maamme on "digitaalisen verkkokaupan eurooppalainen kehitysmaa numero yksi", kuten Ääni- ja kuvatallennetuottajat ÄKT ry:n toiminnanjohtaja Arto Alaspää muotoilee. Kun maailman musiikkimyynnistä reilu viidennes on nyt latauksia, Suomessa osuus on vain viisi prosenttia. Kaiken lisäksi verkkokaupan osuuden kasvu näyttää pysähtyneen.

- Meidän näkökulmastamme Spotify ei kilpaile levynostamisen tai verkkokaupan kanssa, vaan se on kuluttajalle yksi vaihtoehto lisää, sanoo Sony BMG:n toimitusjohtaja Kimmo Valtanen.

- Tärkeintä on se, että verkkoon syntyy laillisia palveluita, joista tilitetään tuloja myös oikeuksien omistajille.

Musiikkia vuokralle

Spotifyn suoratoiston kuuntelu vaatii jatkuvaa verkkoyhteyttä. Viime syksynä avattu Radio Rock Store on sen sijaan ikään kuin musiikkivuokraamo, eräänlainen striimauspalvelun ja à la carte -verkkomusiikkikaupan välimuoto. 17,90 euron kuukausimaksulla saa ladata rajattomasti musiikkia, mutta sitä voi kuunnella vain niin kauan kuin kuukausimaksut on hoidettu ja kuunteluoikeus voimassa.

Secury Castin tuottama palvelu ei ole käytettävyydeltään aivan huippuluokkaa eikä se ole yhteensopiva kaikkien mp3-soittimien kanssa.

Radio Rockin ohjelmapäällikkö Sami Tenkanen kehuu palvelun kuitenkin saavuttaneen tavoitteensa. Kokeilijoita on ollut "muutamia tuhansia", joista tilaajiksi on jäänyt "noin kolmannes".

- Musiikin nykyisissä markkinointitavoissa on paljon päivittämisen tarvetta. Välillä tuntuu siltä, että oikeudenomistajien toiminta tähtää siihen, ettei kukaan voisi menestyä musiikkialalla, Tenkanen lataa.

Tanskan malli

Operaattoriyhtiö TDC:n viime vuonna lanseeraama kiinteähintainen latauspalvelu PLAY osoittautui Tanskassa niin suureksi menestykseksi, että se pisti maan musiikki- ja operaattorimarkkinat kerralla uusiksi.

Suomen vastine PLAYlle on DNA Musalaajakaista - kiinteä kahden megan laajakaistayhteys, jonka 39,90 euron kuukausimaksuun sisältyy rajaton käyttöoikeus 150 000 biisin valikoimaan.

Musiikkiyhtiöistä konseptissa on toistaiseksi mukana vain Universal Music, joten musiikkivalikoima kasvanee vielä. Musalaajakaista on tarjolla vasta muutamalla pienemmällä paikkakunnalla, eikä tilaajia ole kuin kourallinen.

- Ehkä kuluttajat eivät ole vielä hokanneet, mistä palvelussa on kyse. Jos tätä vertaa vastaavan laajakaistan hintaan, musiikille tulee hintaa vain muutama euro, tuotepäällikkö Virve Valli sanoo.

Mikä tarttuu tapettiin

Mutta mikä uusista konsepteista vie voiton? Siirtyykö ilmaiseen mutta laittomaan musiikkiin tottunut sukupolvi kuuntelemaan maksutonta, mainosrahoitteista musiikkia? Vai sekoittaako Nokia koko pakan Comes With Music -konseptilla, jossa musiikki sisältyy puhelimen hintaan?

- Riippuu paljon siitä, millaisia uusia maksujärjestelmiä digitaaliseen maailmaan pystytään luomaan, ja miten operaattorit lähtevät kehittämään kauppaa, sanoo Arto Alaspää.

Toistaiseksi musiikin ystävillä on kuitenkin kissanpäivät. Uusia, kohtuuhintaisia ja jopa täysin ilmaisia palveluja piisaa, kun musiikkiala on valmis heittämään seinään kaikenlaista nähdäkseen mikä sinne tarttuu.

- Totta kai kaikkia kiinnostaa, mitä Nokia ja muut isot kansainväliset toimijat tekevät. Toisaalta paikalliset palvelut voivat olla tärkeitä tällaisessa maassa, jossa isoimmat hitit ovat kotimaisia, sanoo Universal Musicin markkinointijohtaja Kimmo Kivisilta.