Sanomalehtien Liitto selvitti, miten korona on vaikuttanut 13–18-vuotiaiden nuorten mediankäyttöön ja mitkä ovat heidän tärkeimmät tietolähteensä sekä koronan suhteen että yleisesti isoissa uutisaiheissa. Nuorten mediankäyttö ja korona -tutkimuksen toteutti Kantar TNS.

Yli 40 prosenttia tutkimukseen vastanneista nuorista kertoo seuraavansa nyt aiempaa enemmän uutisia. Uutisia seurataan lisää ennen kaikkea suoraan jonkin median sivuilta ja uutisista myös keskustellaan enemmän oman lähipiirin kanssa. Nuoret seuraavat nyt tavallista aktiivisemmin iltapäivälehtiä, sanomalehtiä ja somessa jaettuja uutisia.

Valtaosa nuorista on lisännyt jonkin median käyttöä korona-aikana. Eniten nuorten media-arjessa on lisääntynyt suoratoistopalveluiden ja YouTuben katseleminen, musiikin kuunteleminen sekä pelaaminen.

Tutkimuksessa selvitettiin myös, mistä nuoret etsivät tietoa yleisesti isoissa uutisaiheissa. Nuorimman ikäryhmän eli 13–14-vuotiaiden tärkein tietolähde ovat omat vanhemmat ja muu lähipiiri. Tärkeitä tietolähteitä nuorimmille ovat lisäksi somevaikuttajat, kaverit ja somessa jaetut uutiset.

Iän myötä tärkeimmät tietolähteet muuttuvat. 17–18-vuotialle tärkein tietolähde isoissa uutisaiheissa on sanomalehdet. He etsivät tietoa lisäksi iltapäivälehdistä, somessa jaetuista uutisista sekä omilta vanhemmilta ja muulta lähipiiriltä.

Koronan suhteen sosiaalisen median ja kavereiden merkitys tietolähteenä on selvästi pienempi kuin yleisesti suurissa uutistapahtumissa. Vanhimmassa ikäryhmässä tietoa koronasta saadaan lähinnä erilaisista journalistisista lähteistä: sanomalehdistä, iltapäivälehdistä, televisiosta ja somessa jaetuista uutisista. Nuorimmille tärkeimmät koronatietolähteet ovat omat vanhemmat, tv, kaverit, somessa jaetut uutiset sekä somevaikuttajat.

”Tutkimus osoittaa, että uutismedian ja journalististen sisältöjen merkitys kasvaa merkittävästi näiden ikävuosien aikana. Kun 13–14-vuotiaille vanhemmat, kaverit ja somevaikuttajat ovat tärkeimpiä lähteitä isoissa uutisaiheissa, 17–18-vuotiaille erilaisten journalististen sisältöjen merkitys on keskeinen”, mediakasvatusasiantuntija Hanna Romppainen Sanomalehtien Liitosta kommentoi tiedotteessa.

Koronauutiset herättävät negatiivisia tunteita

Yli 60 prosenttia kyselyyn vastanneista nuorista kokee, että koronaa koskevan tiedon luotettavuuden arviointi on vähintään melko helppoa. Nuoret kokevat saavansa luotettavinta tietoa koronasta viranomaislähteistä ja eri medioiden sisällöistä. Sosiaalista mediaa he sen sijaan eivät koe luotettavana tietolähteenä.

Nuoret ovat varsin tyytyväisiä koronauutisoinnin määrään. Kaksi kolmesta nuoresta kokee, että saa medioista koronasta riittävästi tietoa. Reilu neljännes kokee, että koronaa koskevaa tietoa on medioissa liikaa. Valtaosa nuorista myös kokee, että medioista saatava koronatieto on selkeää ja ymmärrettävää.

Koronauutisten herättämät tunteet ovat kuitenkin varsin negatiivisia. Uutisointi herättää nuorissa ennen kaikkea turhautumista ja kyllästymistä, mutta toisaalta myös kiinnostusta.

Nuoret kokevat, että koronauutisissa ei kuuluu riittävästi nuorten ääni. Vain viidesosa vastaajista on sitä mieltä, että nuorten ääni kuuluu uutisissa riittävästi. Lähes puolet on sitä mieltä, että nuorten ääntä ja heidän näkemyksiään tulisi kuulla enemmän.

”Korona vaikuttaa voimakkaasti nuorten elämään ja on selkeästi ykköspuheenaihe nuorten keskinäisissä keskusteluissa. Median on tärkeää muistaa nuoret myös korona-aikana niin aiheiden kuin haastateltavien valinnoissa.”

”Nuoret haluavat mediaan lisää juttuja koronan vaikutuksista nuorten elämään ja hyvinvointiin, aiheen katsomista myös nuorten näkökulmasta ja nuorten kuulemista asiantuntijoina”, Hanna Romppainen toteaa.

Nuoret ovat kiinnostuneita ennen kaikkea sellaisista koronaan liittyvistä uutisista, joissa kerrottaisiin, miten tilanne voidaan ratkaista. He tahtovat myös kuulla perustietoa siitä, mistä koronapandemiassa on kyse. Myös tilanteen vaikutukset nuorten elämään ja paikalliset koronauutiset kiinnostavat nuoria.

ai