Korona sulki Lapin hiihtokeskukset ennen aikojaan juuri kun kevään huippusesonki oli aluillaan. Hullu Poro Oy:n yrittäjä Päivikki Palosaari laskee, että hänen yritykseltään jäi tekemättä miljoonia euroja liikevaihtoa.

”Yritykseni liikevaihtoa jäi tekemättä viisi miljoonaa euroa. Nyt sitten on ikään kuin tappiollinen vuosi”, Palosaari sanoo.

Ennen pandemian puhkeamista hänen bisneksensä samoin kuin koko Lappi porskutti kaikkien aikojen ennätysvauhtia. Palosaaren yrityksen luvut olisivat olleet arvatenkin huimat ilma koronaa, sillä 2019 päättyneen tilinpäätöksen mukaan Palosaaren firma teki liikevaihtoa lähes 15 miljoonaa euroa, josta voittoa oli 726 000 euroa, joka oli 38 prosenttia plussalla edelliseen tilikauteen verrattuna.

”Olihan se kauheaa, kun on tehnyt vuoden töitä, ja kun pitäisi tehdä tili, se nykäistään kuin lapselta karkki nenän edestä. Tulos olisi ollut historian paras sekä meillä että monella muulla Lapin matkailuyrittäjällä. Kausi olisi voinut olla pitkä, kun lunta oli paljon”, Palosaaren aviomies ja yrittäjä Mika Latva kiteyttää ennätystalven lopputyssäyksen.

Levi pääsi myös otsikoihin Suomen ensimmäisenä koronalinkona.

”Leviä riepoteltiin mediassa kyllä niin, ettei enää enempää olisi voinut riepotella”, Palosaari tyytyy nyt toteamaan.

Valtio myönsi 500 000 euroa tappioiden kattamiseen

Palosaarella on selkeä mielipide siitä, miten Suomen hallitus suhtautui matkailualan ahdinkoon koronan ensimmäisen aallon iskettyä.

”Minusta on järkyttävää, että hallitus ei yhtään kuunnellut, mitä esimerkiksi MaRa tuolloin ehdotti. MaRa on tehnyt tosi hyvää työtä ja hyviä ehdotuksia. Esimerkiksi alvin laskeminen, kuten Saksassa tehtiin, oli erinomainen ehdotus. Sen voisi tehdä vieläkin. Laskettaisiin alvia vaikka kolmeksi vuodeksi. Se olisi kaikille tasavertaista ja sillä saataisiin meidän kilpailukyky nousuun”, Palosaari ehdottaa.

Hän uskoo, että matkailuelinkeinon turvaaminen koronan toisessa aallossa on kuitenkin myös hallituksen intresseissä.

”Olen ymmärtänyt että Suomen valtio katsoo tällä hetkellä tarkalla silmällä matkailua ja miten sitä voidaan auttaa.”

Valtiokonttori myönsi vasta enimmäismäärän eli 500 000 euroa kustannustukea Palosaaren Hullu Poro -yhtiölle. Summalla katetaan liikevaihtotappioita, joita keväällä koitui.

”Keväällä rahaa meni ovista ja ikkunoista. Juuri ennen pääsiäistä meillä oli koko henkilökunta palkattuna, ja jouduimme maksamaan kahden viikon ajalta palkat mahdottoman isolle määrälle ihmisiä. Paljon tuli myös ylimääräisiä maksuja, kun bisnes pysähtyi”, Palosaari sanoo.

Levillä myös hiihtokeskusyhtiö Levi Ski Resort sai valtiokonttorilta 500 000 euroa. Tuista uutisoi tänään Yle.

Kesästäkin oli tulossa poikkeuksellinen

Alkuvuosi oli Levillä siinäkin mielessä poikkeuksellinen, että vuosia tehty työ kesämatkailun piristymiseksi oli alkanut osoittaa tuloksen merkkejä.

"Olemme liikkuneet markkinoinnissa maailmalla sula aika edellä jo vuosia. On iso työ saada ensin iso kriittinen massa kiinnostumaan, mikä tarkoittaa, että myös lentoyhtiöiden olisi kiinnostuttava. Tälle kesälle näytti siltä, että isot kansainväliset lentoyhtiöt vihdoin olisivat kiinnostuneita kesä-Levistä, mutta tässä kävi sitten näin ohraisesti”, Palosaari harmittelee.

Nyt Levillä jännätään jo toista pääsesonkia eli joulua, sillä 97 prosenttia matkailijoista tulee yleensä joulukuussa ulkomailta.

”Joulua pelkään eniten. Varaustilanteet ovat kyllä nyt ennallaan, ja mitään ei ole vielä peruttu”, Palosaari sanoo.

Britit ovat suurin joulumatkailuryhmä Levillä ja heidän tulonsa tänä vuonna riippuu paljon myös Suomen valtion toimista.

”Toivomme, ettei tulisi karanteeneja, vaan tänne tulossa olevat asiakkaat voitaisiin testata lähtöpäässä ennen koneeseen pääsyä ja sitten taas täällä päässä. Se olisi meille katastrofi, jos Suomi sulkisi rajat.”

Palosaari ei usko, että olisi mahdotonta tehdä matkailuputki matkanjärjestäjien kanssa Britannian ja Lapin välille, jonka molemmissa päissä tehtäisiin koronatestit.

”Viimeistään kuukauden päästä olemme viisaampia ja näemme todellisen toteuman varauksissa, mutta tilanne on erittäin epävarma.Toteutuminen tulee riippumaan kaikista rajoituksista ja rajoitukset eivät ole matkailualan käsissä”, Visit Levin markkinointijohtaja Maija Palosaari lisää.

Levillä toivotaankin että kotimaan matkailijat löytävät Lapin matkailukohteena entistä paremmin.

”Suomalaiset tekevät parhaillaan varauksia ruskalle ja tulevalle talvisesongille. Toistaiseksi tulevan ruskasesongin myynti on käynyt huonommin kuin viime vuonna vastaavaan aikaan”, Maija Palosaari sanoo.

Levin oma satu- ja joulumaailma

Mutta yrittäjät eivät olisi yrittäjiä, jos jäisivät laakereilleen odottelemaan aikaa parempaa. Keväällä Palosaari haki kehitysrahaa Business Finlandilta ja sai sitä 91 200 euroa. Palosaari ja Latva ovat rakentaneet Leville elämyksellistä satumaailmaa, joka haastaa paitsi Rovaniemen joulupukin, mutta jonka visiona on olla lähivuosina Euroopan tunnetuin ja vetovoimaisin tarinoihin ja mytologiaan pohjautuva elämys- ja aktiviteettipuisto.

Taivaanvalkeat on Palosaaren ja Latvan elämyskeskus Levin Könkäällä Ounasjoen rannalla, kivenheiton päässä Levin hektisimmästä menoalueesta. Idyllisellä lappilaisella maalaisalueella on muutettu vanhoja rakennuksia hotelli- ja matkailukäyttöön. Siellä sijaitsee myös Palosaaren lapsuudenkoti ja mummola. Taivaanvalkeiden kompleksiin kuuluu parikymmenpaikkainen hotelli, Tonttula-ravintola, elämysmetsä, ja uusimpana 11 lasista pyramidia, joista viimeisimmät valmistuivat tälle kesälle.

Tonttulan elämysmetsään on rakennettu valtava kallioluola, jonka sisälle on luotu maahisten salainen maailma. Sen toteutus on pitkälti Päivikki Palosaaren visioima. Sieltä matka jatkuu Tonttulan Piiloon, jossa voi tavata joulupukin, leipoa pipareita ja osallistua tonttukouluun.

Maahisten luolan on rakentanut Kimmo Takarautio, joka on tehnyt myös toisen lappilaisen nähtävyyden, Sampo Kaulasen kaupan pihalla Äkäslompolossa seisovan jättiporon.

Tavoitteena omavaraisuus energian tuotannossa

Toinen iso ponnistus Palosaaren tiluksilla Könkään alueella on pyrkimys omavaraisuuteen energian tuotannossa. Melko kunnianhimoinen tavoite, ottaen huomioon, että alueelle on juuri valmistunut 11 lasipyramidia, jotka ovat varsinaisia energiasyöppöjä.

”Olemme panostaneet energia-asioihin neljättä miljoonaa viimeisen puolentoista vuoden sisään, ja se työ on vieläkin kesken”, Palosaari kertoo.

”Aurinkopaneelikenttä rakentui alueelle tänä kesänä. Sen energia menee ensisijaisesti tämän alueen eli Könkään oman virtuaalivoimalan käyttöön. Kun sähköä tulee ylimääräistä, se menee akustoihin varastoon. Fingrid, eli kantaverkkoyhtiö pystyy pumppaamaan energiaa akustoista edestakaisin ja tasaamaan omaa verkkoaan. Se on myös ekologinen sähkön tasausjärjestelmä”, Latva avaa.

Energia-asioita on mietitty myös liikkumisessa. Päivikki Palosaari kertoo, että henkilökunnalla on yhteensä kahdeksan sähköautoa.

”Sähköauton latauspisteitä on Lapissa minimissään 50 kilometrin välein", Latva vakuuttaa.

Toinen suurempi aurinkopaneelikenttä alueelle on jo suunnitteilla.

”Tämä Taivaanvalkeat tulee olemaan jossain vaiheessa omavarainen, meillä on sellainen tavoite.”

”Pyramidin alla on lähempänä seuraavia ulottuvuuksia”

Taivaanvalkeiden elämysalueelle nousseissa lasipyramideissa pyritään myös mahdollisimman pieneen energiahukkaan. Niiden lämmitysjärjestelmän tekoäly lukee varausjärjestelmää, ja se osaa laskea pyramidin lämpötilaa, jos sinne ei ole tulossa asiakkaita.

”Pyramidien pitäisi toimia hyvin pienellä sähkönkulutuksella. Ne reagoivat siihen, tuleeko lunta, onko pakkasta tai vesisadetta ja vapaakäynnillä ne laskevat automaattisesti lämpötilaa.”

Kesällä lasiset kodat seisovat usein tyhjillään, koska niissä ei ole yleensä verhoja peittämään yötöntä yötä, ja lämpötila voi nousta niissä hetkessä saunan lukemiin, mikä taas vaatii energiaa vievää jäähdytinjärjestelmää.

”Kun lämpötila nousee pyramideissa liian korkeaksi, huipulla aukeaa automaattisesti ilmastointiaukko, joka päästää lämmön ulos, ja jos se ei riitä, sen jälkeen vasta lähtee jäähdytysjärjestelmä käyntiin”, Latva kertoo.

Lasiseinäiset pyramidit edustavat lapinmajoitusta arvokkaimmillaan, yö niissä maksaa 295-500 euroa. Ensimmäiset revontulimatkaajat tulevat niihin jo syys-lokakuussa. Silloin voi nähdä jopa tuplarevontulet, kun taivaanvalkeat heijastuvat viereisen joen pinnasta.

Lasikodan malli on myös tarkkaan harkittu:

”Sanotaan, että pyramidin muotoisessa rakennuksessa nukkuminen tuottaa onnea, terveyttä ja vaurautta, koska silloin ollaan lähellä seuraavia ulottuvuuksia”, Palosaari kertoo.