Täällä me

2000-luvun vaihteessa työskennellessäni Tietoviikon toimittajana tuli välillä päiviteltyä Microsoftin vahvaa markkina-asemaa. It-lama oli siinä vaiheessa pyyhkäissyt mennessään lähes kaikki kilpailijat ja MS laajentui joka suuntaan yritysohjelmistoista pelikonsoleihin. Yritys ei myöskään säästellyt vallankäyttöään alan standardiväännöissä, ja jonkin aikaa näytti vahvasti siltä, että jatkossa jokaikinen tietokoneisiin liittyvä toimenpide edellyttäisi lisenssimaksua Microsoftille.

Kymmenen vuotta myöhemmin Microsoft on toki edelleen ihan voimissaan, mutta rehellisesti sanottuna ei juuri mitään verrattuna edellä mainittuun ajankohtaan. Esimerkiksi Apple , jonka Microsoftilta saatu rahoitus pelasti vuonna 1997, on nyt pörssiarvoltaan yli 30 prosenttia arvokkaampi.

Informaatioteollisuuden historia on vastaavia tarinoita pullollaan, kertoo Tim Wu viihdyttävässä The Master Switch -kirjassaan. Yksi kerrallaan yksinvaltiaat ovat kaatuneet, oli kyseessä sitten puhelin-, radio- tai elokuva-ala. Useimmiten tilalle on tosin tullut vain uusi yksinvaltias.

Hämmentävintä Wun kuvaamissa muutoksissa on, miten nopeasti ne ovat tapahtuneet ja miten kokonaisvaltaisia ne ovat olleet. Ja jälkiviisaana voi myös ihmetellä, kuinka ennakoitavia tapahtumien kulut ovat sivullisen silmin olleet. Useimmissa tapauksissa imperiumin tuho on nimittäin ollut seurausta sen omasta yksisilmäisyydestä ja ylimielisyydestä.

Nyt kannattaa siis laittaa talteen kuvakaappauksia Facebook -liitännäisistä eri medioiden etusivuilla. Kohta ne on unohdettu, kielletty, vaiettu ja vaihdettu johonkin muuhun.