Tähän olemme tottuneet: lehtikustantajan palkkaama puhelinmyyjä soittaa kuluttajalle ja jos keskustelun tuloksena syntyy lehtitilaus, alkaa lehti pudota kuluttajan postiluukusta joko sovitun pituisen ajan tai kestotilauksena.

Tuttu prosessi kuitenkin muuttuu, jos EU:n kuluttajansuojaa parantava direktiivihanke toteutuu luonnoksen mukaisesti. Siinä nimittäin edellytetään suullisen vahvistuksen lisäksi myös kirjallista. Lehtitilaus ei siis astuisi voimaan ennen kuin tilaukselle on saatu kirjallinen vahvistus.

"Direktiivi toisi kaupankäyntiin yhden toimenpiteen lisää. Kun asiakas hyväksyy suullisesti lehtitilauksen, myyjä lähettää asiakkaalle kirjallisen vahvistuspyynnön, jonka asiakas hyväksyttyään palauttaa myyjälle", sanoo Suomen Asiakkuusmarkkinointiliiton toimitusjohtaja Jari Perko .

Rankkaa tekstiä

"Komission direktiiviehdotus on rankkaa tekstiä erityisesti puhelinmyynnille, jonka osuus lehtitilausten myynnistä on korkeimmillaan 40 prosenttia", Perko sanoo.

"Vaikea sanoa, kuinka moni vahvistus jää tekemättä sen vuoksi, että kirje jää roikkumaan tai hautautuu, mutta uskoisin, että aika moni. Lehtitalot voivat menettää tämän lisämenettelyn vuoksi tilausmyynnistään useita, jopa kymmeniä prosentteja", Perko jatkaa.

Hänen mukaansa vahvistuskäytäntö on tarpeeton, koska etäkaupassa pätee joka tapauksessa 14 vuorokauden peruutusoikeus.

Viime viikon tiistaina EU:n komissio, parlamentti ja neuvosto kokoontuivat käymään trialogia, jonka tarkoituksena oli edistää EU:n laajaa kuluttajansuojaa parantavaa direktiivihanketta. Hanke käynnistyi jo pari vuotta sitten. Alun perin monien kuluttajansuojan aukkojen paikkaamiseksi tarkoitettu direktiiviaihio on ajan kuluessa täsmentynyt koskemaan etäkaupan ja kotimyynnin kuluttajansuojaa.

Suomessa riskiä vailla

Aikakauslehtien Liiton liittojohtajan Mikko Hoikan mukaan direktiivihanke merkitsee isompaa uhkaa monissa muissa maissa kuin Suomessa.

"Suomessa kuluttajansuoja on korkeammalla tasolla kuin monissa muissa EU-jäsenmaissa. Suomen malli on ollut muille suuri järkytys", Hoikka sanoo.

Hoikan mukaan aikakauslehtien aktiivinen markkinointi ei juurikaan vaarannu, mutta peruutusoikeus osin laajenee.

"Ongelmia syntyy passiivisella puolella, eli jos kuluttaja hakeutuu oma-aloitteisesti lehden verkkosivuille ja tilaa lehden sitä kautta. Silloin pätevät direktiiviin liittyvät verkkokaupan tiukennukset", Hoikka sanoo.

A-lehtien markkinointijohtaja Pirjo Nurmilaukas uskoo, ettei uusikaan direktiivi olennaisesti muuta kustantajien tilannetta Suomessa.

"Me lähetämme jo nytkin asiakkaille tilausvahvistuksen laskun yhteydessä", Nurmilaukas sanoo. Hänen mukaansa kustantajat ovat ulkoistaneet lehtitilausten puhelinmyyntiä alihankkijoille, joista monet vahvistavat puhelimitse tehdyn tilauksen asiakkaalle sähköpostiviestillä.

Asiakasmarkkinointiliitto ja aikakauslehtitalot uskovat kuitenkin, ettei direktiivi ankarimmillaan toteudu. "Direktiiviin jäänee kansallinen liikkumavara", sanoo Talentumin levikkijohtaja Maija-Liisa Pennanen .

Verkkokaupoilla vaikeampaa

Verkkokauppiaille kuluttajansuojaa parantava direktiivi on vielä häijympi pala nieltäväksi kuin lehtitilausten myyjille.

"Verkkokaupoissa odottaisi ensinnäkin pakkorekisteröityminen. Vain rekisteröityneet kuluttajat saisivat tehdä ostoksia", sanoo Asiakkuusmarkkinointiliiton Jari Perko.

Toinen, vielä kimurantimpi uudistus olisi, että verkkokaupan pitäisi tarjota ja toimittaa sama valikoima kaikissa EU:n jäsenmaissa. "Pienille kansallisesti toimiville verkkokaupoille mahdoton ajatus, jo logistisestikin", Perko sanoo.