Vastaväittäjä

Aleksi Ylä-Anttila 10.7. 13:29

"Kun Nokian puhelimia tehtiin Salossa, ei kukaan puhunut Salon kännykkätehtaasta”, huomauttaa Valmet Automotiven Mikael Mäki

Petteri Paalasmaa
Mikael Mäki, 51, aloitti Valmet Automotiven viestintäpäällikkönä helmikuussa 2011. Hän on työskennellyt aiemmin Tunturi Kuntolaitteiden tuotekoordinaattorina ja viestintäkonsulttina Viestintätoimisto Conexiossa. Koulutukseltaan hän on kauppatieteiden maisteri.

Valmet Automotiven viestintäpäällikkö Mikael Mäki vastasi M&M:n esittämiin väitteisiin Uudenkaupungin vetovoimasta ja Valmet Automotiven brändistä.

Juttu on julkaistu alun perin Markkinointi & Mainonta -lehdessä 18/2018.

Väite 1 Valmet Automotiven uudistunut brändi ei yksin riitä työvoiman veturiksi, kun tehdaspaikkakuntana on uinuva Uusikaupunki.

”Ei pidä paikkaansa. Viime vuonna rekrytoimme alle vuodessa yli 2 000 ihmistä ja saimme 15 000 työhakemusta. Tämä kaikki tapahtui siis jo ennen kesän brändiuudistusta. Valmet Automotiven brändi työnantajana on Suomessa vahva. Uusia hakemuksia tulee noin 100 viikossa. Uusikaupunki ei ole uinuva kaupunki. Se on pienehkö, mutta vireä ja nopeasti kehittyvä. Täällä tehdään kiihtyvällä tahdilla suuren luokan investointeja infrastruktuuriin ja julkisiin rakennuksiin. Myös asuntorakentaminen kasvaa.”

Väite 2 Keskustelukulttuuri ja innovointi kärsivät, kun muilta paikkakunnilta liikkuvat tekijät eivät juurru kaupunkiin.

”Eivät kärsi. On totta, että meidän työssäkäyntialueemme on laaja. Henkilöstöön kuuluu yli 60 eri kansallisuuden edustajaa ja eri puolelta Suomea tulevia ihmisiä. Näemme tämän kuitenkin nimenomaan voimavarana ja kasvun mahdollistajana. Ihmisten monimuotoisuus ruokkii uusia ajatuksia, näkökulmia ja sitä kautta innovointia.”

Väite 3 Kansainvälistyneen Valmet Automotiven brändissä suomalaisuus loistaa poissaolollaan.

”Olemme kansainvälinen yritys, jonka päämarkkinat ovat Keski-Euroopassa. Siksi painotamme markkinointiviestinnässämme vahvasti tulevaisuutta ja olemme mukana esimerkiksi sähköisen liikenteen kehittämisessä. Mutta suomalaisuus on iso osa brändiä joka hetki. Monikansallinen brändityöryhmämme määritteli yrityksen tunnuspiirteiksi osaamisen, luotettavuuden ja tehokkuuden ja piti näitä hyvin suomalaisina arvoina. Näitä arvoja tuomme jatkuvasti esille kaikkialla.”

Väite 4 Edes vetävä bränditarina ei saa nuoria osaajia kiinnostumaan autojen kokoamisesta.

”Ei pidä paikkaansa. Tyypillinen työnhakija meillä on 20–30-vuotias mies. Naisten osuus kaikista hakijoista on 15–20 prosenttia. Bränditarinamme siis vetoaa monenlaisiin tekijöihin. Etsimme jatkuvasti osaajia kaikista työikäisistä ihmisistä, sekä miesten että naisten joukosta. Monipuolisuus on rikkaus.”

Väite 5 Käsite ”Uudenkaupungin mersutehdas” on taakka Valmet Automotiven brändille.

”Meistä puhutaan mediassa usein Uudenkaupungin autotehtaana. Tämä käsite on taakka meidän brändillemme, sillä se antaa suppean kuvan siitä, mitä Valmet Automotive on nykyisin. Olemme jo pari vuotta tarjonneet monipuolisesti erilaisia palveluja, joita autoteollisuuden edustajat maailmalla voivat tarvita. Hyvä vertailukohta löytyy historiasta. Kun Nokian puhelimia tehtiin aikanaan Salossa, ei kukaan puhunut Salon kännykkätehtaasta.”

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö