Valokuvatko kalliita? Miltä kuulostaisi 12 senttiä kuvituskuvasta?

Vuosituhannen vaihteessa markkinoille tulleet microstock-kuvatoimistot ovat romahduttaneet varsinkin kuvituskuvien hinnat. Uudet toimistot kauppaavat rojaltivapaita kuvia perinteisten rights managed -kuvien rinnalla.

- On asiakkaita, jotka tarvitsevat kymmeniä kuvia päivittäin verkkoon. Ei heillä ole varaa maksaa jokaisesta kuvasta satoja euroja, kertoo uuden suomalaisen microstock-kuvatoimisto Pixmacin perustaja Merja Leppinen.

Leppisen mukaan halpa hinta syntyy keskittämisestä.

- Ei kukaan voi ostaa yksittäistä kuvaa 12 sentillä, vaan asiakkaalla on kuukausisopimus. Olemme lypsävän lehmän markkinoilla.

Isot heräsivät

Perimmäinen syy kuvamarkkinoiden muutokseen on tietysti internetissä ja kuvan digitalisoitumisessa. Kuvasta on tullut 2000-luvulla bulkkituote.

Microstock-kuvatoimistot olivat aluksi amatöörien ja aktiiviharrastajien yhteisöjä ja tapa rahoittaa harrastusta.

Vakavasti otettavia pelureita niistä tuli viimeistään silloin, kun maailman johtava kuvatoimisto Getty Images osti Istockphotos.comin vuonna 2006 50 miljoonalla dollarilla.

Joidenkin arvioiden mukaan microstockit alkavat olla jo suurempi bisnes kuin perinteiset kuvatoimistot. Arviointia hankaloittaa se, että suurimmat microstockit ovat yleensä kansainvälisten ketjujen osia.

Suosiota voi kuitenkin haarukoida microstock-sivustojen kävijämäärien kautta. Microstockeilla on koko ajan enemmän kävijöitä, kun perinteisten kuvatoimistojen sivustojen kävijämäärät ovat laskussa.

- Microstockien liikevaihto nousee koko ajan, mutta ei samassa suhteessa kuin kuvamassan määrä. Meillä ei ole mitään toivoa päästä 1990-luvun lopun liikevaihtoihin, Gorilla-kuvatoimiston perustaja Matti Niemi kertoo.

Kaikki kansainvälistyvät

Matti Niemi uskoo, että nykyisestä tasosta kuvien hinnat eivät voi enää laskea.

- Korkeimmat käyttöhinnat ovat jo kadonneet kokonaan. Joskus yhden laadukkaan kuvan yksittäiskäytöstä maksettiin 4 000 euroa. Enää sellaisia hintoja ei makseta.

Harva kuvatoimisto toimii enää pelkästään paikallisesti, vaan kuvia myydään kansainvälisten toimistojen partnerisopimusten avulla maailmalle. Se on kaikenlaisille kuvatoimistoille elinehto.

Sekä Leppinen että Niemi uskovat, että sekä microstockeilla että perinteisemmillä kuvatoimistoilla on jatkossakin paikkansa markkinoilla.

- Uskon, että kohtuuhintainen RF tulee jäämään markkinoille, mutta alkuhuuman jälkeen eksklusiivisen kuvan arvostus tulee nousemaan myös Suomessa, Niemi sanoo.

Tekniikka hallussa

Aikaisemmin microstock-kuvat saattoivat olla harrastelijamaisia tekniseltä laadultaan. Nyt laatu ja lupa-asiat alkavat olla kunnossa.

- Kuvatoimistojen hyväksytysprosessit ovat nykyään erittäin tarkkoja. Ammattilaisetkin ovat hyväksyneet microstockit ja ovat itsekin mukana, tosin eivät aina omalla nimellään. He haluavat luonnollisesti laajentaa tulonlähteitään, Leppinen sanoo.

- Tekniseltä laadultaan microstock-tavara voi olla laadukasta, mutta usein niistä puuttuu ilmaisun korkea laatu, Niemi arvioi.

Kuvaajien sopimukset myyntihinnasta vaihtelevat toimistoittain 20-60 prosentin välillä.

- Usein microstock on kuvaajalle ja microstockille win-win-tilanne. Kuvaaja saa kuvansa esiin ja toimisto voi saada hyvää kuvaa. Meidän valttimme on se, että pystymme tuottamaan sisällöllisesti korkealaatuista kuvaa. Jos halutaan persoonallista tavaraa, tekijät pitää löytää ja kuva teettää heillä, Niemi sanoo.