#Metoo

Sanna Pekkonen 22.2. 09:32 päivitetty 22.2. 12:09

Kysely: Kuudennes viestintä- ja media-alan ammattilaisista on kohdannut seksuaalista häirintää viime vuosina

Pekka Rautanen

Viestintä- ja media-alojen työntekijäjärjestöjen kyselyn mukaan seksuaalisen häirinnän kohteeksi työpaikoilla joutuvat useimmiten nuoret ja naiset. Häiritsijä on usein kollega.

Sanallista tai fyysistä seksuaalista häirintää on kohdannut viimeisen kahden vuoden aikana 16 prosenttia niistä viestintä- ja media-alan työntekijöistä, jotka vastasivat ProCom ry:n, MTL:n ja Journalistiliiton kyselyyn seksuaalisesta häirinnästä.

Viestintä- ja media-alan #metoo-kyselyssä haluttiin kartoittaa, millaista sanallista ja fyysistä seksuaalista häirintää alan järjestöjen jäsenet ovat kohdanneet työssään tai työpaikallaan. Kyselyyn vastasi tammi-helmikuussa 1 166 alan ammattilaista ja 31 opiskelijaa. Kyselyn toteutti IRO Research.

Kyselyyn vastanneista 13 prosenttia kertoi kokeneensa sanallista häirintää ja seitsemän prosenttia seksuaalista häirintää viimeisen kahden vuoden aikana työssään tai työpaikallaan. Sanallista häirintää olivat kokeneet hieman enemmän Journalistiliiton kuin viestintäalan järjestöjen jäsenet. Journalistiliiton jäsenistä sanallista häirintää oli kohdannut 16 prosenttia.

Kyselyyn vastanneista naisista fyysistä seksuaalista häirintää kertoi kokeneensa kahdeksan prosenttia ja sanallista häirintää 15 prosenttia viimeisen kahden vuoden aikana. Miehistä taas kuusi prosenttia kertoi kokeneensa sanallista häirintää ja neljä prosenttia fyysistä häirintää.

Vastaajista puolet oli Journalistiliiton jäseniä, 44 prosenttia ProComin jäseniä ja seitsemän prosenttia MTL:n jäseniä.

ProComin, MTL:n ja Journalistiliiton kyselyn perusteella viestintä- ja media-alan ammattilaiset ovat kokeneet hieman enemmän seksuaalista häirintää kuin suomalaiset työikäiset keskimäärin. EK:n Taloustutkimukselta tilaaman selvityksen mukaan seitsemän prosenttia suomalaisista oli kokenut seksuaalista häirintää työssään viimeisen kahden vuoden aikana.

Häirintä usein toistuvaa

Häirintä ei ole usein kertaluontoista, vaan yli puolissa tapauksista häirintää on tapahtunut useammin kuin kerran. Kyselyn perusteella häirinnän kohteeksi joutuvat usein nuoret työntekijät ja naiset: kaikista alle 31-vuotiaista kyselyyn vastanneista joka kolmas oli kokenut seksuaalista häirintää. 11 prosenttia heistä kertoi kokeneensa fyysistä seksuaalista häirintää.

Yli puolissa tapauksissa häiritsijä on ollut uhrin kollega. Joka kymmenes kertoi kokeneensa häirintää esimiehen puolelta. Esimiesten rooli korostuu etenkin miesten kokemassa häirinnässä. 14 prosentissa tapauksista häiritsijä on ollut toimitusjohtaja tai muu johtoon kuuluva henkilö.

Kaikista vastaajista 38 prosenttia kertoi joskus uransa varrella kokeneensa työssään fyysistä seksuaalista häirintää ja 49 prosenttia sanallista häirintää. Yli 50-vuotiaista vastaajista lähes puolet, 45 prosenttia, oli kokenut uransa aikana fyysistä häirintää.

Kyselyyn vastanneista 31 opiskelijasta lähes kolmannes oli kokenut fyysistä tai sanallista seksuaalista häirintää opintojensa yhteydessä. Heistä lähes puolet oli nähnyt jonkun muun joutuneen seksuaalisen häirinnän kohteeksi opintojensa aikana. Puolissa häirintätapauksista häiritsijä oli ollut oman alan opiskelija. 17 prosenttia kertoi kokeneensa häirintää oppilaitoksen opetushenkilökuntaan kuuluvalta taholta.

Harva kertoo häirinnästä

Häirintää kokeneista 59 prosenttia ei ole kertonut häirinnästä kenellekään viimeisen viiden vuoden aikana. Viidennes häirinnän kohteeksi joutuneista oli kertonut asiasta esimiehelleen ja viidennes puhunut asiasta tekijän kanssa. Prosentti vastaajista kertoi tehneensä rikosilmoituksen asiasta.

Ne, jotka ovat ottaneet asian puheeksi, ovat voineet joutua kyseenalaistetuksi tai vitsailun tai vähättelyn kohteeksi.

”Esimies ilmoitti, ettei asia kuulu hänelle vaan työsuojeluun. Se puolestaan ilmoitti, että jos se aikoo ryhtyä johonkin, minun henkilöllisyyteni tulee ilmi”, yksi kyselyn vastaajista kertoo.

Myönteisiäkin seurauksia on ollut: seksuaalisen häirinnän esiin tuominen on kyselyn mukaan johtanut myös häirinnän loppumiseen, varoitukseen tai anteeksipyyntöön.

”Työnantaja ryhtyi selvittämään tilannetta järjestämällä kuulemisen sekä minulle että esimiehelle. Otin yhteyttä sekä liittooni, liiton luottamusmieheen työpaikalla että työsuojeluvaltuutettuun. Kuulemisessa työantajan edustajia oli kolme ylintä johtajaa ns. ristikuulustelemassa. Onneksi älysin ottaa paikalle mukaan pääluottamusmiehen ja liiton luottamusmiehen”, toinen vastaaja kertoo.

Kyselyn perusteella toivottiin, että asiasta puhuttaisiin yhteiskunnassa ja työpaikoilla, jotta kynnys ilmoittaa häirinnästä madaltuisi. Alan järjestöiltä jäsenet toivovat sekä ohjeistusta että julkista keskustelua, joiden päämääränä on nollatoleranssi häirintään suomalaisilla työ- ja opiskelupaikoilla.

”Mahdollisimman monet taustajärjestöt yhdessä voisivat laatia anonyymin lomakkeen häirinnästä ilmoittamiseen, ja kun sama organisaatio mainittaisiin useasti, siitä kerrottaisiin sen johdolle ja vaadittaisiin toimenpiteitä”, yksi vastaaja ehdottaa.

Muokattu 22.2.2018 kello 11.30: Päivitetty otsikkoa.