"Se, mikä on laatua esimerkiksi elokuvateatterin mainospätkässä, ei välttämättä ole laatua Instagram Stories -tarinassa", sanoo Kurio n luova johtaja Jari Lähdevuori.

Myös Someco n perustaja, strategi ja hallituksen puheenjohtaja Minna Valtari sanoo, että laatukäsitys on eri välineissä erilainen. Perinteisesti on ajateltu, että video vaatii huolellista editointia ja pitkää työstämistä.

"Storiesissa ja live-lähetyksissä laatukäsitys on hyvin erilainen, ja tärkeämpää voikin olla esimerkiksi ihmisten heittäytyminen. Valaistuksen ja visuaalisuuden pitää silti olla kunnossa", Valtari sanoo.

Laatua on sosiaalisessa mediassa Lähdevuoren mukaan myös se, että julkaisun on kiinnitettävä katsojan huomio heti.

"Tarvitaan jonkinlaista rakkautta ensisilmäyksellä, jotta somen selaaja pysähtyy julkaisun kohdalle. Julkaisun pitää sekä sopia ympäristöönsä että nousta sieltä esiin", hän sanoo.

Sama sisältö ei yleensä sovi kaikkiin kanaviin, joten eri ympäristöihin on tehtävä omat versionsa. A-lehtien nuorten medioiden liiketoimintajohtaja Anni Lintula sanoo, että sosiaalisen median eri kanavilla on omat kulttuurinsa ja kohderyhmätkin ovat eri kanavissa erilaisia.

Esimerkiksi eri ikäryhmät käyttävät eri kanavia. Teinejä ei tavoita Facebookin kautta, vaan heidät tavoittaa parhaiten Instagram Storiesista, jossa voi yhdistää kuvia ja videoita lyhyiksi tarinoiksi. A-lehtien julkaisema Demi onkin julkaissut Instagram Storiesissa minisarjan, joka koostui puhelimen ruudulla etenevästä WhatsApp-viestikeskustelusta.

"Chat fiction -muotoinen sarja oli tosi suosittu. Siinä hyödynnettiin samaa kerrontatapaa, jota teinit käyttävät kavereidensa kanssa, eli muoto oli kohderyhmälle luonteva", Lintula sanoo.

Valtarin mukaan on tärkeää löytää lähestymistapa, jota ihmiset haluavat kuulla. Tuputtamisen sijaan hän neuvoo esimerkiksi tarjoamaan inspiraatiota, jota ihmiset ovat valmiita vastaanottamaan ja joka voi kuitenkin johtaa heidät myös ostamaan.

"Tässäkin voi hyödyntää kohdentamista niin, että näyttää ensin esimerkiksi inspiroivan videon, ja sitten näyttää myymisviestiä niille, jotka ovat katsoneet videon ja joille asia on sen kautta jo tuttu. Ihmisten syy käyttää Facebookia ei yleensä ole se, että he etsisivät ostettavaa", Valtari sanoo.

Sosiaalisessa mediassa on kuitenkin totuttu mainonnan kohdentamiseen. Toisinaan käyttäjiä ärsyttävät esimerkiksi heidän jo ostamiensa tuotteiden mainokset.

"Digimarkkinoinnista on tullut yhä paremmin kohdennettua. Huonosti kohdennetusta mainonnasta ärsyyntyminen osoittaa, että odotamme kohtaavamme sosiaalisessa mediassa itsellemme relevantteja mainoksia", Lähdevuori sanoo.

Lue lisää laadusta ja sosiaalisesta mediasta uudesta Markkinointi & Mainonta -lehdestä 22/2018.