Ben Macintyren hienossa, KGB-upseeri Oleg Gordijevskin elämästä kertovassa kirjassa Vakooja ja petturi on mainio kohtaus, joka kertoo keskinäisen ymmärryksen tärkeydestä.

Gordijevski toimi kaksoisagenttina ja teki töitä Britannian ulkomaantiedustelulle M16:lle. Kun Neuvostoliiton kommunistisen puolueen nouseva tähti Mihail Gorbatšov tapasi ensi kertaa Britannian pääministerin Margaret Thatcherin, Gordijevski pääsi briifaamaan molempia osapuolia.

Hän kertoi ennakkoon Gorbatšoville, mitkä aihealueet kiinnostivat Thatcheria, ja vinkkasi Thatcherille, mistä asioista Gorbatšovin kanssa voisi löytyä yhteistä maaperää. Käytännössä Britannian tiedustelupalvelu siis valmisteli kumpaakin osapuolta neuvotteluihin ja suorastaan saneli tapaamisen kulkua.

Ilmankos tuo joulukuun 1984 tapaaminen oli suuri menestys ja alkusoittoa suurvaltojen väliselle liennytykselle ja paremmalle yhteistyölle. Thatcher ja Gorbatšov ymmärsivät toisiaan harvinaisen hyvin – osin siksi, että molemmat tiesivät jo etukäteen, minkä asioiden varaan yhteistä näkemystä kannattaa rakentaa.

Yhteinen näkemys auttaa myös arkisempien suhteiden luomista ja kehittämistä. Olin muutama vuosi sitten teettämässä tutkimusta, jossa selvitettiin suomalaisten yritysjohtajien ja poliitikkojen suhteita.

IROResearchin toteuttaman tutkimuksen mukaan yritysjohtajat ja poliitikot eivät juuri keskustelleet keskenään. Yritysjohtajat olivat tavanneet viimeksi kuluneen vuoden aikana valtakunnallisen tason poliitikkoja keskimäärin vain kaksi kertaa – puolet johtajista ei ollut tavannut yhtään poliitikkoa. Reilu kolmannes johtajista ei edes tuntenut yhtään valtakunnallisen tason poliittista päättäjää.

Jos emme edes tunne keskustelukumppaneitamme, miten voisimme ymmärtää heidän aivoituksiaan? Yritysmaailma ja poliitikot puhuvat yhä suurelta osin toistensa ohi, mikä konkretisoitui esimerkiksi koronakevään nopeasti eskaloituneessa poikkeustilanteessa.

Keskinäinen ymmärrys on ensiarvoisen tärkeää myös viestinnässä ja markkinoinnissa. Parempaa ymmärrystä tarvitaan niin organisaatioiden eri toimintojen, yrityksen ja sen asiakkaiden kuin yrityksen ja sen kumppaneiden kesken.

Vaikka viestintä ja markkinointi tekevät edistyksellisissä organisaatioissa jo saumatonta yhteistyötä, monin paikoin toiminta on vielä pahasti siiloutunutta. Tämä näkyy epäjohdonmukaisena ja pahimmillaan ristiriitaisena viestintänä. Mitä paremmin organisaation eri toiminnot tuntevat toisensa, sen tehokkaammin ne pystyvät tekemään yhteistyötä – ja saamaan viestinsä läpi.

Syvällinen asiakasymmärrys on tehokkaan markkinoinnin lähtökohta. Meidän on tiedettävä, millaisia asioita asiakkaamme arvostavat, miten he tuntevat ja miten kaikki tämä näkyy heidän käyttäytymisessään.

Parhaat sidosryhmäsuhteet ovat puolestaan pitkäaikaisia, vankkaan luottamukseen perustuvia kumppanuuksia, joissa osapuolia ajavat eteenpäin yhteiset kunnianhimoiset tavoitteet.

Kaikissa näissä tapauksissa ymmärrys kasvaa riittävän laaja-alaisesti ajattelevien ja yhteistyöhön myönteisesti suhtautuvien ihmisten myötä. Organisaatiot tarvitsevat nykyistä huomattavasti enemmän tällaisia uteliaita, toista ihmistä ymmärtämään pyrkiviä kaksoisagentteja.

Kirjoittaja Jukka Hakala on Konsulttitoimisto Kotoban toimitusjohtaja.