Viime vuosina otsikot ovat kertoneet kirjallisuuden olevan huono bisnes. Käyrät ovat olleet laskevia monellakin tasolla: fyysisten kirjojen myynti on ollut laskussa, oppikirjojen bisnes huononee, antikvariaatit ovat todella pulassa ja jopa kirjahyllyt ehdittiin demonisoida.

Vielä syksyllä 2018 sisustus­uutisoitiin trendistä, jonka mukaan kirjahyllyt katoavat suomalaistenkin olohuoneista. Viimeisimpään paras argumentti tosin lienee vanha John Waters -lainaus: ”If you go home with somebody, and they don't have books, don’t fuck ’em”.

Onneksi vuosi 2019 on osoittautunut toisenlaiseksi. Olemme todellakin kääntäneet sivua.

Kirjallisuus on tänä vuonna herännyt renessanssiin. Kirjakauppaliiton mukaan sekä kaunokirjallisuuden että tietokirjallisuuden myynnin muutos oli positiivinen tämän vuoden ensimmäisellä puolikkaalla. Keskustakirjasto Oodissa meni kahden ­miljoonan kävijän raja rikki elokuussa. Ja mikä parasta: suomalaiset sisustuslehdet kertoivat meille tänä syksynä, että kirjahylly saa tulla takaisin.

Luovalla alalla lukeminen on uudistumisen elinehto. Elinikäinen oppiminen on terminä lähes puhkitoisteltu, mutta juuri siitä on kyse. Joka haluaa oppia uutta, lukee (ja sitten tekee). Minulla ei ole mitään suora­toistopalveluita vastaan, mutta joka haluaa laajentaa mielikuvitustaan, lukee.

Senkin takia kysyimme alan ihmisiltä, mikä kirja heihin on tehnyt vaikutuksen tänä vuonna.

Markkinointi & Mainonnan uusimmassa numerossa käsittelemme kirjoja ja kirjailijoita omasta näkökulmastamme. Toimittaja Piritta Palokangas haastatteli tänä syksynä uusimman romaaninsa julkaissutta Sofi Oksasta, joka puhuu kirjojen markkinoinnista ja siitä, miten sitä tehdään kustantamoissa tai hänen tapauksessaan nykyään kirjailijavetoisesti ja omatoimisesti.

Toimittaja Maarit Alkula puolestaan käsittelee jutussaan kiinnostavaa ­ilmiötä eli kansainvälisten kirja­oikeuksien myyntiä. Tapauksena on odotettu Avicii-elämänkerta, joka ilmestyy vasta ensi keväänä, mutta kirjan tarina on jo nyt sekoitus miljoonia, musiikkia ja murhenäytelmää. Avicii-­teos on myös esimerkki siitä, miten markkinointi voi vaikuttaa sisältöön.

Jossain vaiheessa älypuhelinten ­pelättiin tappavan kirjat, nyt kirjallisuus on tunkenut mobiililaitteisiin. Kirjallisuuden renessanssia ei voi ­käsitellä puhumatta äänikirjoista ja muista digitaalisista tuotteista, joiden myynnin kasvu alkaa paikata painettujen kirjojen myynnin laskua. Elokuussa Marmai.fi uutisoi esimerkiksi, että kirjapalvelu Storytelin käyttäjämäärä nousi yli miljoonaan. Sivuamme tätä kehittyvää alaa tässä numerossa, mutta myös seuraavassa, jonka teemana on ääni.

Lukeminen kannattaa aina, mutta on ilahduttavaa, että myös luettavan (ja kuunneltavan) sisällön tuottaminen kannattaa taas.

”Nyt kirjalllisuus on tunkenut mobiililaitteisiin.”