Onerva Österberg, 48, tunnetaan muun muassa Ensitreffit alttarilla -, Enbuske & Linnanahde Crew - ja Fitnesspäiväkirjat -ohjelmien vastaavana tuottajana.

Kulutukseltaan tradenomiksi alun perin valmistunut Österberg on opiskellut media-alaa myöhemmin sekä Haaga-Heliassa ja New York Film Academyssa. MTV:ssä hän aloitti vuonna 2001.

Hän kertoo olleensa elämässään tilanteessa, jossa lapset olivat jo kasvaneet isoiksi, ja hänellä itsellään oli uutta virtaa ja motivaatiota kehittyä ammatillisesti. Tämä tarkoitti päätöstä siitä, jatkaako MTV:ssä vai lähteäkö rohkeasti kohti uutta.

”Mietin tarkasti, mitä haluaisin tehdä. Olen ollut innokas podcastien kuuntelija ja syvien keskustelujen ystävä. Tutustuin Suomen Podcastmediaan itse asiassa luettuani artikkelin heistä Marmaista.”

”Tutustuttuani yritykseen tarkemmin sisältöjen monipuolisuus vakuutti minut. He tekevät esimerkiksi b-to-b -podcasteja ja true crimea, mutta lisäksi myös lifestyle-podcasteja ja viihteellisempiä podcasteja”, Österberg kertoo M&M:lle.

Mahdollisuus työskennellä tuottajana ja käsikirjoittajana nousevan median parissa veti Österbergiä puoleensa. Hän kertoo pitävänsä kirjoittamisesta ja halunneensa pitkään tehdä tätä ammatillisesti.

Myös yrityksen taustalla oleva kokenut media-alan kaksikko Juhani Pajunen ja Joona Haarala vakuuttivat Österbergin erilaisuudellaan, jossa viestinnän eri osa-alueet kohtaavat toisensa.

”Juhani tulee markkinoinnin ja viestinnän maailmasta. Joonalla puolestaan on pitkä tausta kovasta journalismista Yleisradiosta. Tämä yhdistelmä tuntui minusta hyvältä.”

Podcastien ja ylipäätään audiosisältöjen suosio on viime vuosina kasvanut selvästi.

Österberg uskoo, että äänen voima piilee siinä yksinkertaisessa oivalluksessa, että ihmiset haluavat kuluttaa sekä viihdettä että informaatiota ajasta ja paikasta riippumatta.

”Kyse on luppoajan hyödyntämisestä esimerkiksi työmatkan tai lenkin yhteydessä. Kuunteleminen on vähemmän kuluttavaa ja vapaammin hyödynnettävää verrattuna siihen, että joutuu keskittymään kuvien katseluun.”

Podcastit tarjoavat Österbergin mukaan mahdollisuuden sekä uusien asioiden oppimiseen että omiin kiinnostuksenkohteisiin syventymisen.

”Esimerkiksi terveydenhuollon ammattilaiset ovat tutkitusti kuunnelleet paljon omaan alaansa liittyviä podcasteja”, Österberg toteaa.

Erilaisiin lifestyle-aiheisiin liittyvien podcastien ohella true crime eli tosielämän rikollisuuteen liittyvä sisältö on ollut podcastien kohdalla ilmeistä viime aikoina.

Tuoreena esimerkkinä tästä voi mainita entisen United Brotherhood -jengin johtohahmon Keijo Vilhusen elämäntarinaa tutuksi tekevä, Suomen Podcastmedian Yleisradiolle tuottama tuottama podcast. Österberg uskoo, että true crime on kysyttyä myös jatkossa.

”Kaikki merkit viittaavat siihen, että true crime säilyttää suosionsa. Lisäksi uskon, että ihmisten harrastuksiin syvällisesti luotaavien podcastien suosio kasvaa tulevaisuudessa paljon.”

”Myös huolella käsikirjoitetut ja tuotetut journalistiset podcastit ovat entistä toivotumpia. Ihmiset tunnistavat laadun.”

Österberg arvioi, että tulevaisuudessa podcastala tulee olemaan yhä kilpaillumpi ja podcasteja tekevät enenevissä määrin audiovisuaalisen alan isot toimijat myös Suomessa.

Tulevaisuudessa hybridituotantojen, joissa televisio-ohjelman kylkeen tehdään podcast, määrä tulee kasvamaan.

Österbergin mukaan sekä televisio että podcastit voivat tulevaisuudessa hyötyä toisistaan.

Podcastit voivat antaa lineaariselle televisiolle uutta potkua ja vastaavasti televisio tuo podcasteille lisää kuulijamassaa.

Lineaarinen televisio tavoittaa Österbergin mukaan edelleen numeraalisesti paljon enemmän ihmisiä kuin podcastit, mutta toisaalta hyvin tuotetuissa podeissa aiheita voidaan syventää.

”Siksi alojen ei kannata ylenkatsoa toisiaan, vaan miettiä, miten ne pystyttäisiin luontevimmin yhdistämään”, Österberg pohtii.