Utajärvellä saatetaan pian näyttää esimerkkiä tulevaisuuden asumisesta muulle maailmalle. Sinne on päätetty rakentaa maailman ensimmäinen älykylä, joka hyödyntää niin jakamistaloutta kuin omavaraisuutta.

"Elo-syyskuussa alkaa alueen kaavoitus ja rakentamisen on tarkoitus alkaa jo ehkä ensi vuonna", kertoo idean isä Juri Laurila ASV Arctic Smart Village Oy :sta.

Älykylän rakentavat sen asukkaat, jotka perustavat osuuskunnan.

"Tässä ei ole ideana se, että ensiksi otetaan iso laina, vaan osuuskunta hakee valtion takauksen rakentamiseen ja osakkailta kerätään 10 prosentin omarahoitusosuus."

Älykylään halutaan erityisesti lapsiperheitä, jotka haluavat luonnonläheisyyttä. Utajärvelle on kaavailtu noin 40 pientaloa. Laurila sanoo, että rakentamisen todellisia kustannuksia voi alkaa arvioida vasta siinä vaiheessa, kun asukkaat ovat yhdessä määritelleet esimerkiksi sen, mistä materiaaleista talot rakennetaan. Tavoitteena on tehdä kaikki mahdollisimman kustannustehokkaasti, ja esimerkiksi energian tuottamisessa pyritään omavaraisuuteen.

"Tarkoitus on tehdä hybridiratkaisu, kun selviää mikä on kylän energiantarve. Käytännössä tämä tarkoittaa aurinkoenergiaa ja ehkä pientä puulämpövoimalaitosta. Sähköverkko tulee olemaan osuuskunnan omistama, joten siirtomaksuilta vältytään ja ehkä myös energiavero jää pois, kun energiaa tuotetaan vain omaan käyttöön", Laurila kertoo.

"Tietysti alkuinvestointi on iso, mutta takaisinmaksuaika on todella lyhyt, riippuen siitä saadaanko siihen valtion energiatukea."

Hankkeen energiaratkaisuja selvittävät sen yhteistyökumppanit Vaasan yliopisto ja Aalto yliopisto. Arkkitehtitoimisto Toni Yli-Suvanto Architects on piirtänyt modulaaritalon, jossa on mietitty energiatehokkuutta parantavia yksityiskohtia eri vuodenaikoina, esimerkiksi ilmanvaihtoa hyödyntämällä.

Tällä hetkellä Utajärvelle on asukashaku päällä ja hankkeen rakentamiseen haluaville yrityksille on avattu kilpailutusportaali verkossa.

Yhteiskäyttöautoja ja yritystoimintaa

Kustannustehokkuutta lisäisi Laurilan mukaan myös jakamistalous, porakoneiden ja muiden laitteiden lisäksi esimerkiksi yhteiskäyttöautot.

"Tietysti suomalaiseen tapaan joka talon pihalla luultavasti on oma auto, mutta jos ei sitten kakkosautoa tarvitsisi olla."

Yhteisöllisyys voi Laurilan mukaan poikia parhaimmillaan myös lisätuloja asukkaille.

"Osuuskunta voi tuottaa erilaisia palveluita. Kunnan kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut esiin toive kahvilasta ja esimerkiksi hoivatyön tekijöille on Utajärvellä paljon töitä tarjolla."

Sodankylässä takapakkia

Maailman ensimmäinen älykylä piti perustaa Sodankylään, jonne kaavailtiin muun muassa omaa kalankasvattamoa, koulua ja biovoimalaitosta. Lupaavasti alkanut hanke jämähti kuntavaalien jälkeen 2018, kun uusi kunnanhallitus päätti ettei anna sille rahoitusta. Laurila pohtii, että idea tyrmättiin siellä ehkä liian nopeasti, ennen perusteellista paneutumista asiaan.

"Sodankylään on nyt perustettu älykyläyhdistys, joka vie asiaa eteenpäin siellä, ja metsähallituksen kanssa keskustellaan maa-alueista. Monellakin suunnalla edetään, vaikka poliittinen vastustus on tällä hetkellä kova", Laurila sanoo.