Mikko Metsämäki kommentoi tekemääni ehdotusta mainonnan verottamisesta - tai tarkemmin sanottuna omaa tulkintaansa ehdotuksestani. Jotta emme puhuisi toistemme ohi, lienee paikallaan tarkentaa, mitä alun perin tarkoitin.

Vihreän Langan kolumnissani (6.2.) esitin lisäveron asettamista mainonnalle. Veron suuruuteen en ottanut kantaa, mutta ainakin aluksi sen olisi syytä olla varsin pieni. Tasoa voisi tarkistaa veron käyttöönotosta saatujen kokemusten perusteella joko ylös- tai alaspäin.

Missään tapauksessa vero ei saisi olla niin suuri, että se lakkauttaisi mainonnan Metsämäen maalailemalla tavalla. Tavoitteenani ei ole mainonnaton Suomi mm. juuri niistä syistä, joita Metsämäki lennokkaassa kommentissaan esitti.

Sen sijaan olen huolestunut hyvinvointiyhteiskunnan rahoituspohjasta. Työn tekemistä ei voi verottaa kuoliaaksi, ja pääoma- ja ympäristöverotuksenkin liikkumavara on globalisoitavassa maailmassa rajallinen. Siksi pitää miettiä ennakkoluulottomasti verolähteitä, jotka tukevat kestävää kehitystä kilpailukykyämme vaarantamatta.

Mainonnan lisäverottaminen voisi olla yksi tällainen keino, josta kannattaa ainakin keskustella vakavasti. Itse en pidä ollenkaan vaarallisena, jos keskustelun perusteella esitys todetaan pöhköksi. Ihannetilanteessa yhteiskunnallinen keskustelu juuri karsii huonot ideat, vauhdittaa hyviä ja jalostaa siihen välimaastoon sijoittuvia.

Oras Tynkkynen varakansanedustaja (vihr.) oras@iki.fi