Sosiaalisen median palveluissa törmää usein mobiilipelimainoksiin, joiden lopputuote ei ole ollenkaan odotusten kaltainen. Mainoksissa esitellään yleensä ongelmanratkaisupeliä, jossa pitää purkaa esteitä päästäkseen eteenpäin. Todellisuudessa pelit ovatkin Candy Crushin kaltaisia ”match three” -pelejä.

Suurin osa mainoksista esittää Playrixin tekemiä pelejä. Yhtiön suosituimmat pelit ovat Homescapes ja Farmscapes, joita mainostetaan juuri tämän kaltaisilla mainoksilla. Pelit eivät siis muistuta lainkaan mainoksia. Tämän voi tarkistaa esimerkiksi vertaamalla pelistä tehtyjä Youtube-videoita mainoksiin, Ylellä kehityspäällikkönä työskentelevä Kari Haakana kirjoittaa blogissaan. Kiireisimmille valemainosten etsijöille kerrottakoon osoite niitä keräävään soittolistaan tässä.

Monet voivat ihmetellä, miksi pelejä mainostetaan tällä tavalla. Syy on se, että tällaiset mainokset toimivat. Peliyhtiöt kokeilevat erilaisia mainoksia, joista eniten suosiota keränneet pääsevät laajempaan käyttöön.

Vaikka jotkut pelaajat eivät pitäisi pelistä ja poistaisivat sen, jotkut käyttäjät kuitenkin jatkavat sen pelaamista ja mahdollisesti käyttävät rahaa peliin. Suurin osa peleistä on nimittäin ladattavissa ilmaiseksi, mutta niissä edistyminen on hyvin vaikeaa ilman rahankäyttöä. Jos vain pienikin osa pelaajista käyttää peliin rahaa, kerää pelin tekijä silti hyvät rahat yleisön ollessa tarpeeksi iso.

Myös sosiaalisen median palvelut hyötyvät mainoksista, sillä mainostajat maksavat niistä klikkausmäärän mukaan. Mainosten todenmukaisuudella ei ole nähtävästi väliä isoille alustoille, ja asiasta valittaessa yhtiöt vetoaisivat todennäköisesti asian tarkastamisen mahdottomuuteen tai mainostajan tai mainontaa valvovan viranomaisen velvollisuuteen.

Suomessa valitetaan harvoin pelimainoksista asiaa valvovalle Mainonnan eettiselle neuvostolle. Kyseisten mainosten kohdalla valitukset ovat vähissä, koska pelit ovat ilmaisia, joten kuluttaja ei menetä asiassa muuta kun aikaa. Mainonnan eettinen neuvosto on päättänyt vain yhdestä harhaanjohtavan pelimainoksen tapauksesta. Päätös koski vuonna 2016 julkaistua Rovion pelimainosta.

Brittien vastaava mainontaa valvova viranomainen ASA antoi Playrixille langettavan päätöksen harhaanjohtavien mainosten takia. Viranomaisen mukaan pelimainokset antoivat väärän kuvan tuotteesta. Playrix esittää kuitenkin suomalaisille edelleen näitä harhaanjohtaviksi todettuja mainoksia.