Google nousee kiistatta 2000-luvun nousijabrändiksi. Vuonna 1998 perustettu yritys löytyy Interbrandin ja Businessweekin vuoden 2006 Top 100 brändilistalta sijalta 24.

Interbrandin laskelmien mukaan Google kasvatti yrityksistä eniten brändinsä arvoa edelliseen vuoteen verrattuna, 8,5 miljardista dollarista 12,4 miljardiin dollariin. Taakse jäävät kirkkaasti muun muassa Apple (39.), Ebay (47.) ja Yahoo (55.).

Nopeuden ohella Googlen nousussa maailman ykkösbrändien joukkoon on toinenkin häkellyttävä piirre.

- Google ei ole itseään juuri rahalla promotoinut, ainakaan Suomessa, hakukonemainontaan erikoistuneen Get it Right -yrityksen konsultti Markus Varsikko huomauttaa.

Varsikon mielestä onnistuminen perustuu siihen, että Google on luonut ylivertaisen palvelun ympäristössä, jossa ihmiset mielellään jakavat tietoa ja kokemuksia.

- Cooli, neutraali brändi, Varsikko arvioi.

Media keksi kritiikin

Viimeaikaisten lehtijuttujen perusteella yrityksen kuherruskuukausi median kanssa näyttäisi olevan ohi. Kriitikkojen mukaan yritys on levittäytynyt jo liiaksi, eikä enää hoida ydintään eli hakukoneosaansa asiallisesti. Laajentumisen ohessa Google tekee myös selvää samalle alalle eksyneistä pienemmistä yrityksistä.

Oman lukunsa muodostavat hankaluudet kustantajien kanssa, jotka eivät ole erityisen innoissaan Googlen tavasta hyödyntää nettijulkaisuja, kuten äskettäinen belgialaisen tuomioistuimen päätös osoittaa. Vielä syvempiä ryppyjä skeptikkojen otsalle nousee, kun ajatukset siirtyvät Googlen ihmisten toiminnasta keräämään tietomassaan.

Varsikko ymmärtää kritiikin, sillä Google on kasvanut haastajasta käytännössä monopoliksi.

- Oletan, että verkossa enemmän nuohoavat ovat aavistuksen verran varautuneempia Googlea kohtaan kuin ennen. Microsoftin Live-hakukone tulee varmasti keräämään pöhinää taakseen, sillä tällä alalla Microsoftkin on haastaja, Varsikko arvioi.

Nörttifirmasta ­pörssiraketiksi

Laajentumiskritiikkiä Varsikko pitää liioiteltuna, sillä Googlen ydintoiminta sujuu edelleen vahvasti. Pikkufirmoja jää kuitenkin jalkoihin.

- Onnittelen itseäni siitä, etten ole seurantajärjestelmäbisneksessä, Varsikko muotoilee viitaten ilmaiseksi jaettavaan Google Analytics -seurantajärjestelmään.

Asenneilmastoon on vaikuttanut myös Googlen muuttuminen nörttifirmasta pörssiraketiksi.

- Nythän kaikki kasvaa ja menee hyvin, mutta mitä tapahtuu sitten, kun kasvu hidastuu, Varsikko herättelee.

Suomessa vielä nähtävää

Get It Rightin kokemusten perusteella suomalaisten tiedonjano Googlea kohtaan on edelleen kova.

- Miten toimii, mitä maksaa, minkälaisia diilejä voi tehdä, Varsikko luettelee markkinoijien kysymyksiä.

Vastausten kannalta pienen ongelman muodostaa se, ettei Googlella ole toimistoa Suomessa.

- Meillä ei oikein ole neuvottelukumppania.

Vielä ei ole myöskään selvillä, minkälaisen roolin toimisto Suomessa ottaa. Varsikko ennustaa lähinnä suurempien yritysten palvelun paranevan.

- Googlen näkökulmasta kiinnostavia ovat ehkä Suomen 50 tai 100 suurinta yritystä, Varsikko ravistelee hihasta.

Kirittää koko alaa

Koko alan näkökulmasta Varsikko arvioi Googlen pikemmin kirittävän kuin kannibalisoivan.

- Kaikille on kyllä tilaa, mutta kun Google tutustuttaa markkinoijat tulospohjaiseen markkinointiin, siinä on ahdas paikka myydä premium-mediaa näyttöhinnalla. Google irrottaa mainostajan yhden saitin ikeestä, Varsikko luonnehtii.

Hakusanamainontakin toimii paremmin yhdessä kuin erikseen.

- Esimerkiksi tv-kampanjat näkyvät hakukoneissa. Mainostajan pitää vaan olla valmiina verkon puolellakin, Varsikko lisää, ja haaveilee tv-mainonnan mittaamisesta siitä näkökulmasta, paljonko verkkoaktiviteettia se aiheuttaa.

Hyvää vuorovaikutusta

Google päätti tänä keväänä ottaa globaalisti käyttöön uuden hinnoittelu- ja volyymihyvitysmallinsa. Jälkikäteen maksettavia volyymikorvauksia alkaa irrota vasta, kun ostot ylittävät 250 000 dollaria kvartaalissa.

Suomessa Markkinointiviestinnän Toimistojen Liitto ja Mainostajien Liitto ilmoittivat toukokuussa, etteivät hyväksy Googlen hinnoittelumallia. Järjestöjen mukaan malli on ristiriidassa Pohjoismaisen markkinatavan kanssa, jossa mainos- ja mediatoimistojen medioilta saamat korvaukset ovat julkisesti hinnastoissa, eikä jälkikäteen maksettavia kick back -bonuksia hyväksytä. Lisäksi pienten markkinoiden puolestapuhujia on hatuttanut, että volyymirajat ovat täällä tismalleen samat kuin kymmeniä kertoja suuremmissa maissa.

Mainostajien Liiton toimitusjoh­tajan Ritva Hanski-Pitkäkosken mukaan asiasta on käyty keskustelua Googlen pohjoismaisen johdon kanssa.

- Pääsimme hyvään vuorovaikutukseen, Hanski-Pitkäkoski arvioi.

Tulokset antavat kuitenkin odottaa itseään.

- Pääsemme askel askeleelta eteenpäin. Ison yrityksen on luonnollisesti vaikea huomioida kaikkia markkinoita, Hanski-Pitkäkoski ymmärtää, mutta lisää, ettei Googlea ole tarkoitus päästää vähällä.

Huonosti menee

Pohjoismaisen Google-kapinan pääpukari, Svenska Annonsörer -järjestön toimitusjohtaja Anders Ericsson on pessimistisempi. Asiat eivät ole edenneet mihinkään, vaikka tapaamisia Googlen kanssa on pidetty jo useita.

- Asemat ovat jumissa ja neuvottelut polkevat paikallaan, Ericsson kertoo.

Ericssonin käsityksen mukaan osasyy pattitilanteeseen on paikallisten Googlen edustajien puutteellinen päätäntävalta.

- Kaikki asiat hoidetaan Kaliforniasta, Ericsson kuvailee.

Svenska Annonsörerin suositus, että sen jäsenten tulisi boikotoida Googlea, on edelleen voimassa. Viimeisin konkreettinen käänne on Ericssonin mukaan Googlen lakiosastolta tullut uhkaus haasteesta kilpailuoikeuteen.

- Boikottimme kuulemma haittaa heidän liiketoimintaansa, mikä taas on ristiriitaista, koska Googlen paikallisen toimiston mukaan boikotista ei ole heille haittaa, Ericsson ihmettelee.

Samanaikaisesti Googlen edustajat pyrkivät lyömään kiilaa mainostajajärjestön ja jäsenistön väliin.

- Tiedän, että he ovat halunneet tavata suurimpia jäsenyrityksiämme, Ericsson kertoo.

Boikotista ei kuitenkaan luovuta ennen kuin asiat muuttuvat.

- Joko Googlen on luovuttava korvausmallistaan tai vähintään tehtävä toiminta ja rahavirrat läpinäkyviksi, Ericsson linjaa.