Nordea n pörssitiedotteen valmistelu tulosjulkistuksen aikoihin viime helmikuussa sai odottamattoman käänteen.

"Kun tulos oli saatu ulos, aloimme valmistella pörssitiedotetta, joka julkistettiin aikaisin seuraavana aamuna. Yht’ äkkiä konserniviestinnän tiloihin tulee kollegani samasta kerroksesta ja sanoo, että kerroksen ikkunan takana on drone. Lähimmillään kahden metrin päässä ikkunasta – paikallaan", kirjoittaa Nordean viestintäjohtaja Kati Tommiska Nordea n Finanssimaailma-blogissa.

Dronen lennättäjää alettiin paikantaa ja huomattiin, että sitä ohjattiin lähistöllä olevasta autosta.

Nordean vartija selvitti Trafi sta rekisterinumeron perusteella, että auto kuului suomalaiselle mediatalolle.

"Kyseinen mediatalo myönsi, että he ovat olleet kuvaamassa kyseisenä aikana meidän rakennuksen ulkopuolella", Tommiska kertoo Markkinointi&Mainonnalle.

Nordeassa odottamaton kuvaus nosti tunteet pintaan. Sen koettiin loukkaavan yksityisyyden suojaa ja pelättiin sisäpiiritiedon leviämistä. Lähimmillään drone oli parin metrin päässä ikkunasta.

"En halua osoitella sormella vaan haluan nostaa keskustelua. Tämä ilmiö on uusi suomalaisessa yhteiskunnassa, ja me kaivataan jonkinlaisia pelisääntöjä ja keskustelua siitä, mitä on vastuullinen dronejournalismi. Kansainvälisillä mediataloilla on jo vastuullisen dronejournalismin ohjeet ja ne on julkaistu verkossa", Tommiska sanoo selvittäneensä asiaa.

Nordea teki asiasta valituksen Julkisen sanan neuvostoon, mutta JSN ei ottanut sitä käsittelyyn.

"Teimme siitä virallisen lausuntopyynnön JSN:ään ja he vastasivat, että kun emme ole yksilöineet ohjelmaa, missä materiaali on näytetty, niin he eivät voi sitä tältä pohjalta käsitellä."

JSN:n puheenjohtaja Elina Grundström vahvistaa, että asia on näin.

"Ei ollut mitään julkaistua juttua, ja JSN käsittelee vain julkaistuja juttuja. He voivat kannella uudestaan, jos tulee siihen liittyvä julkaisu."

Nordean tekemä kantelu liittyi journalistisiin työtapoihin, ja Grundström muistuttaa, että Journalistin ohjeissa poikkeuksellisetkin tiedonhankintatavat ovat joissain olosuhteissa hyväksyttyjä.

Pitäisikö Suomeen tehdä dronejournalismin säännöstö?

"Me tehdään yleensä tarkennuksia journalistin ohjeisiin sen jälkeen, kun on ollut ongelmatapauksia. Yksittäinen tapaus, jossa on vain epäily, että jotain asiatonta on tapahtunut, ei riitä ohjeistuksen muutoksiin", Grundström sanoo.

"Se olisi sananvapautta rajoittavaa, jos me tarkasti jo etukäteen sanoisimme mitä milläkin välineellä saa tehdä."

Grundström sanoo, että jos ilmiö alkaa yleistyä ja kanteluita alkaa tulla julkaistuista jutuista, joissa on esimerkiksi rikottu yksityisyyden suojaa, JSN voi miettiä asiaa uudemman kerran.

"JSN alkaa pohtia lauselmia, jos jokin iso ongelma alkaa näkyä. Meillä ei ole tiedonhankintamenetelmistä yksiselitteisiä ohjeita."

Grundström lisää, että JSN:llä ei ole ollut tarvetta antaa lauselmia teknisistä asioista, kuten minkäkokoisia putkia valokuvaajilla saa olla.

"Sehän on ihan sama, kun jossain vaiheessa kuvaajilla alkoi olla isoja putkia. Mutta ne on vähän erityyppisiä asioita, joista me lausutaan eli median etiikkaan ja julkaisemiseen liittyviä", Grundström linjaa.

Helsingin Sanomat kertoo, että Nordeaa kuvannut lennokki kuului Yleisradion tutkivan ohjelman MOT:n toimitukselle.

Juttua muokattu 27.6. kello 8:25. Lisätty juttuun loppuun Helsingin Sanomien tieto, että kyseessä oli Ylen lennokki.