Suomen kummatkin aktiiviset Twitterin käyttäjät saivat kesällä vihdoin kotimaista retweetattavaa Nokian ilmoitettua tarunhohtoisen Meego- puhelimen olevan valmis. Näppäimetön huiskautuspääte palautti ison N:n mobiilikartalle. Ainakin sen ovensuuhun.

Mutta mitä Nokia aikoo tehdä onnistuneen oloisella Meegollaan? Juonitaanko siitä Windows Phonen rinnalla elävää villiä ja avointa haastajaa Applea ja Googlea vastaan? Tuetaanko sitä? Jaksavatko developerit kehittää ohjelmistoja? Semminkin kun edes muutaman miljoonan myynti ei saa kehittäjiä lotkauttamaan hiirtään uutta ympäristöä kohtaan.

Itse luulen Nokian Meego-ennakkolanseerauksen olleen ennen iPhone 5:n julkistamista ajoitettu PR-temppu, jolla palautettiin uskoa jättiläisen kykyyn uudistua. Meego ei kuitenkaan ole heidän aseensa iPhonea tai hurjan tehokkaaksi huhuttua uutta Androidia vastaan. Päinvastoin. Meegosta tulee kehitysmaapuhelin.

Uskon N9:ksi nimetyn ensimmäisen Meego-puhelimen jäävän sarjan ainoaksi korkeamman hintaluokan yksilöksi. Nokian Symbian-alustalla ei haasteta edes Androidia, joten Meegosta kehitetään kehittyneintä ja monipuolisinta alustaa kehittyville markkinoille. Saako sille niitä applikaatioita, on osin merkityksetön kysymys. Älypuhelinten tärkein käyttötapa on nettisurffailu.

Nokia ei siis käy kilpailijoidensa kimppuun Meegolla, vaan Windows Phone -käyttöjärjestelmällä. Meegoon ei haluta suunnata liikaa rikkaiden maiden median huomiota. Siksi Nokia jätti Meego-sanan mahdollisimman monesta N9-tiedotteesta ja -mainoksesta kokonaan pois. Semminkin kun teknisesti tarkasteltuna N9 ei edes ole täysverinen Meego-puhelin vaan pikimustan N900 Maemo -puhelimen seuraaja, jota on maustettu Meegon ohjelmistokirjastoilla.

Koko Meego-lanseerauksen kohderyhmänä olivat kuluttajien sijaan sijoittajat. Tavoitteena oli pitää nimi muistissa. Sekä osoittaa keilaniemeläisten suhtautuvan käyttökokemukseen vihdoin yhtä tärkeänä ominaisuutena kuin radiosignaalioptimoituihin saranoihinkin.

Nokia yrittää Microsoftin vahvaan softaosaamiseen tukeutuen yhdistää Meegon tekemisessä opeteltua käyttökokemustaikuutta vahvaan perusosaamiseensa. Eli laitevalmistamiseen ja logistiikkaan.

Lisäksi Nokia haluaa rakentaa Windows Phonen päälle oman nokiakokemuksensa. Toisin sanoen he aikovat tehdä saman, minkä taiwanilainen HTC teki Googlen Android-käyttöjärjestelmän kanssa.

Nokian valitsemaa strategiaa on murjottu kaduilla, lehdistössä ja sijoittajasaleissa. Itse uskon Nokian valinneen tarjolla olleista vaihtoehdoista viisaimman. Aivan varmasti olisi ollut letkeämpää jatkaa 40 prosentin markkinaosuudella mobiilin maailman pelisääntöjen määrittelyä.

Nyt niin ei käynyt. Mutta hyvin voi käydä edelleen.

Toivon sydämestäni Nokian onnistuvan. Etenkin sen vuoksi, etten enää kestä katsoa tuttujen nokialaisten henkistä ryhtiä. Mikään ei ole loppukesällä murheellisempi näky kuin huippulahjakas, mutta omanarvontuntonsa ja itsevarmuutensa menettänyt suomalaisinsinööri.