Yhteiskunta

Aleksi Ylä-Anttila 25.5. 09:04

Miksi kirkon on vaikea nykyaikaistua, piispa Teemu Laajasalo? "Olemme loistavia rakentamaan laitureita, mutta onnettomia rakentamaan siltoja"

Markku Pihlaja / Kirkon Kuvapankki
Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalon mielestä on hyvä kysymys, pitääkö maailman muuttaa kirkkoa vai kirkon muuttaa maailmaa.

Helsingin hiippakunnan piispa Teemu Laajasalon mukaan kirkon brändiä ei kirkasteta yksittäisillä kampanjoilla tai erillisellä nuorisotyöllä.

Vuonna 2017 kirkosta erosi yhteensä 52 292 suomalaista. Kirkkoon liittyi vastaavasti 16 491 ihmistä, jolloin erotus oli -35 801. Kirkon jäsenkato oli suurempi kuin kahtena edellisvuotena. Kirkkoon kuuluu nyt noin 70 prosenttia suomalaista. Mikä selittää tätä kehitystä?

"On hyvä muistaa, että kaikkiin suomalaisiin poliittisiin puolueisiin kuuluu yhteensä noin 300 000 ihmistä. Kirkkoon kuuluu neljä miljoonaa ihmistä. Kirkko siis kokoaa edelleen huiman määrän väkeä. Eroamisen syyt ovat nähdäkseni aina yksilöllisiä ja yksittäisiä. Kirkosta eroaminen johtuu siitä, että henkilön selkeä sidos kirkkoon laimenee jostain syystä. Koska nämä syyt ovat keskenään hyvin erilaisia, on vaikea eritellä tiettyjä syitä. Meidän tehtävämme on huolehtia siitä, että kirkko koskettaa edelleen yksilöä."

Aloite myös samaa sukupuolta olevien pariskuntien vihkimisestä kaatui odotetusti viime perjantaina kirkolliskokouksen äänestyksessä. Miksi kirkon on niin vaikea nykyaikaistua?

"Itse toivon, että myös samaa sukupuolta olevat voitaisiin vihkiä kirkossa. Vanhan perusajatuksen mukaan kirkolla on jotakin pysyvää, luovuttamatonta, toisesta todellisuudesta kertovaa ja vierasta, joka tarjoaa turvapaikan, kun tämä maailma ahdistaa. Vaikka kirkko on viimeisten vuosikymmenien aikana muuttunut paljon esimerkiksi suhteessa naispappeuteen, on hyvä kysymys, pitääkö maailman muuttaa kirkkoa vai kirkon muuttaa maailmaa. Kirkkohan ei ole organisaatio, vaan se on organismi, jonka historia ulottuu tuhansien vuosien päähän. Eräs ystäväni on osuvasti sanonut, että kirkollakin on kvartaalit, mutta ne ovat voivat olla vain hitaimpia kuin yrityksillä. Yksi kvartaali saattaa kestää 100 vuotta. Enemmistö papeista esimerkiksi Helsingissä kannattaa kaikkien parien vihkimistä kirkossa. Näen tässä positiivista kehitystä."

Nuorten, erityisesti millenniaalien tavoittaminen ja puhutteleminen on haaste monelle organisaatiolle. Miten kirkko voi onnistua tässä?

"Me olemme loistavia rakentamaan laitureita, mutta onnettomia rakentamaan siltoja. Teemme hyvää lapsityötä. Alle kouluikäisistä noin 40 prosenttia osallistuu viikoittain johonkin kirkon kerhoon. Samoin nuorisotyö on todell kattavaa ja laajaa. Sen jälkeen tapahtuu täydellinen tippuminen. Lähetämme heidät liikkeelle laiturilta, mutta emme rakenna siltaa, jolla pääsee joen yli. Nuorten kohdalla suuri haaste on pitää heidät mukana, kun he esimerkiksi muuttavat opiskelemaan uudelle paikkakunnalle. En usko, että meidän kannattaa keksiä väkisin erityistä ohjelmaa nuorille aikuisille. Nuoria aikuisia voisi puhutella esimerkiksi vaikuttajamarkkinoinnin keinoin. Meillä on neljä miljoonaa jäsentä eli potentiaalista vaikuttajaa. Kun ihminen kertoo omilla kasvoillaan omista, aidoista kokemuksistaan, viesti on voimakas. Silloin kirkastuvat ne hyvin moninaiset syyt, joita ihmisillä on kuulua kirkkoon."

Kirkon viestinnän kenties näkyvin muoto on Kirkko ja kaupunki -lehti, joka toimii aktiivisesti myös keskeisimmissä sosiaalisen median kanavissa. Twitterissä seuraajia on kuitenkin vain reilut 4 000 ja Instagramissa noin 2 500. Facebookissa tykkääjiä on hieman yli 7 000. Määrät eivät ole kovin suuria. Miten kirkon tulisi kehittää omaa viestintäänsä?

"Kirkko tekee todella paljon asioita joka päivä. Meillä on Suomessa 400 seurakuntaa, joista jokaisessa on diakoni, joka tekee lakisääteisesti hyvää. Tähän volyymiin nähden nuo luvut ovat käsittämättömän matalia. Kirkon ja kaupungin kohdalla kyse on nähdäkseni siitä, että on haastavaa tehdä journalismia ja samaan aikaan olla kirkolle myötämielinen. Minusta kannattaisi ehkä tähdätä reilummin Finnairin Blue Wings -lehden malliin, joka on selkeästi asiakaslehti. Lehdessä ei niinkään kerrota koneiden teknisistä yksityiskohdista tai moottoreista, vaan kerrotaan niistä kohteista, joihin Finnairin koneilla pääsee. Eli toisin sanoen kerrottaisiin enemmän yhtäältä taivaasta ja toisaata siitä konkreettisesta työstä, mitä kirkko tekee."

Miten kirkon brändiä voisi kirkastaa?

"Jeesuksen tärkein ohje meille on, että kertokaa tästä asiasta ihan kaikille, koko maailmalle. Se on koko kirkon olemassaolon oikeutus. On paradoksaalinen tilanne, että tätä sanomaa ei juuri kuule kirkon ulkopuolella. Näen asian niin, että kirkon kohdalla viestinnän ei pitäisi olla oma, kapea osa-alueensa. Sen pitää olla kaiken ydin. Minä en usko päälle liimattuihin kampanjoihin. Kun kirkko on joskus tehnyt omia kampanjoitaan, niissä on ollut iso riski siihen, että ne synnyttävät kauhean määrän myötähäpeää ja epäuskottavuuden kokemusta. Paras tapa kirkastaa kirkon brändiä on viestiä aktiivisesti siitä, miksi me olemme olemassa."

Kommentti

20.08.2018 12:53

Pikaruoka pelastaa kauppakeskuksen

Ihme on tapahtunut – suomalaiset ostivat jälleen vaatteita kauppakeskuksista. Enimmäkseen kauppakeskuksia kuitenkin vilkastuttavat kahvilat ja ravintolat.