Etenkin rautakaupan, kodin tekniikan ja päivittäistavarakaupan kasvu siivittää vähittäiskaupan myyntiä tänä vuonna. Ennakkotietojen perusteella kesä- ja heinäkuu ovat olleet erittäin vahvoja myyntikuukausia myös monissa muissa käyttötavarakaupan yrityksissä.

Elo−syyskuussa maksettavat veronpalautukset vahvistavat kesälomilta ja etätöistä palaavien suomalaisten ostovoimaa, mikä piristää alkusyksyn näkymiä.

Kaupan liitto ennustaa vähittäiskaupan liikevaihdon määrän kasvavan tänä vuonna 2,5 prosenttia, kun viime vuonna kasvua kertyi 2,3 prosenttia. Ensi vuonna kasvu jatkuu puolessatoista prosentissa.

Koronakriisi on kuitenkin kurittanut merkittävällä tavalla monia palveluita ja erikois- ja käyttötavarakaupan aloja. Esimerkiksi vaate- ja kenkäkauppojen liikevaihdosta hävisi maalis− toukokuussa viime vuoteen verrattuna yli puolet, optikkojen liikevaihdosta lähes puolet, kultasepänliikkeiltä vajaa kolmasosa ja kirjakaupoilta neljäsosa. Tällaisista luvuista yritysten on vaikea toipua.

Osa yrityksistä on joutunut siirtämään tai peruuttamaan investointisuunnitelmiaan. Kaupan liiton pääekonomisti Jaana Kurjenoja on huolissaan siitä, miten investointien lykkääminen vaikuttaa kotimaisen erikoiskaupan tehokkuuteen ja kilpailukykyyn kansainvälisillä markkinoilla.

”Etenkin digitalisaatioinvestoinneilla on suuri merkitys erikoiskaupan kilpailuedellytyksille, ja on todella vahingollista, jos niitä ei nyt pystytä tekemään”, Kurjenoja arvioi tiedotteessa.

Työpaikkojen kato jatkuu

Kaupan näkymä on sumuinen. Jos COVID-19 voimistuu ja leviää taas syksyllä Suomessa ja Euroopassa, liikkuminen vähenee ja epävarmuus kasvaa. Samalla työttömyys pahenee ja osa siitä rakenteellistuu, ja kotitalouksien säästäminen kasvaa.

Lisäksi kansainvälisen kysyntä- ja investointitaantuman jatkuminen heikentäisi kotimaista teollisuutta ja tavara- ja palveluvientiä, mikä edelleen lisäisi myös kuluttajapalvelujen ahdinkoa.

”Tämä voisi leikata vähittäiskaupan kuluvan vuoden kasvusta yli puolet pois ja tukahduttaa ensi vuoden kasvun kokonaan”, Kurjenoja arvioi.

Koronaviruksen toinen aalto kolhisi erittäin pahasti kaupan työllisyyttä. Viime vuonna vähittäiskaupasta hävisi 10 000 työpaikkaa, ja tänä vuonna työllisyyden ennustetaan vähenevän 13 000–14 000 työpaikalla. Epidemian paheneminen uudestaan syksyllä voisi viedä alalta jopa 20 000 työpaikkaa.

Varsinkin erikois- ja käyttötavarakauppojen henkilöstöodotukset lähikuukausille ovat heikohkot.

Koronapandemian puhkeaminen keväällä ei juurikaan vaikuttanut päivittäistavarakaupan työllistämisaikomuksiin, mutta käyttötavarakaupassa ne romahtivat eivätkä ole palautuneet alkuvuoden tai viime vuoden tasolle.