Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) Kantar TNS:llä teettämän tutkimuksen mukaan suomalaiset uskovat monien palveluiden käytön palaavan koronaviruspandemiaa edeltävälle tasolle omassa elämässään.

Noin kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista uskoo oman kirjastopalveluiden käyttönsä (70 %), elokuvissa (68 %), teatterissa (67 %) ja konserteissa käymisen (67 %), sisäliikuntapalveluiden käytön (71 %) ja ravintolassa käymisen (65 %) palaavan entiselle tasolle, kun koronaviruspandemia on ohi.

Vastaajat uskovat myös ulkoliikunnan (40 % vastaajista), osallistumisen etäkokouksiin ja neuvotteluihin (39 %) ja etäisyyden pitämisen muihin ihmisiin (38 %) olevan sellaisia toimintatapoja, jotka tulevat yleistymään koronakriisin jälkeen.

Noin kolmannes suomalaisista uskoo vähentävänsä kokouksiin osallistumista paikan päällä (33 %) ja ulkomaan matkustelua (31 %).

Vastaajista 11 prosenttia kertoo sairastaneensa tai uskovansa sairastuvansa koronaviruksen aiheuttamaan tautiin. Kuitenkin 36 prosenttia sanoo ahdistuvansa ajatuksesta sairastua virukseen.

Suhtautuminen koronarajoituksiin jakoi vastaajia puoluekannan mukaan

Enemmistö perussuomalaisten (56 %) ja kokoomuksen (54 %) kannattajista oli sitä mieltä, että talouden ja toimeliaisuuden pysähtymisestä seuraa myöhemmin enemmän uhreja kuin nyt itse koronavirustaudin seuraamuksena. Sdp:n (31 %), vihreiden (30 %) ja vasemmistoliiton (25 %) kannattajista vain kolmasosa oli väitteen kanssa samaa mieltä.

Myönteisimmin yhteiskunnan sulkemiseen koko koronaviruspandemian ajaksi suhtautuivat kuitenkin niin ikään perussuomalaisten kannattajat (28 %). Vihreiden kannattajista vain 14 prosenttia oli väitteen kanssa samaa mieltä.

Tutkimusta varten haastateltiin 1 001 suomalaista. Vastaajat edustavat Suomen 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen virhemarginaali on enimmillään kolme prosenttia suuntaansa.