Media

Aleksi Ylä-Anttila 20.10.2017 09:00 päivitetty 20.10.2017 10:40

MustRead tavoittelee 800 000 euron liikevaihtoa vuonna 2018

Karoliina Vuorenmäki
MustReadin kaupallinen johtaja Merja Mähkä (vas.) ja toimitusjohtaja Ari Lämsä uskovat uuden konseptin tuovan tilausmaksujen ohella tulorahoitusta natiivimainonnasta.

Toimitusjohtaja Ari Lämsä omistaa 61,5 prosenttia yrityksestä, päätoimittaja Heidi Hammarsten 8,4 prosenttia. Osakkaita on kaikkiaan kahdeksan.

Uuden verkkomedian MustReadin liiketoiminta on viime päivinä mietityttänyt media-alan ammattilaisia. Toimitusjohtaja Ari Lämsän mukaan mukana ei ole ulkopuolista sijoittajaa, mutta sellaisen se tarvitsee kansainvälistyäkseen.

MustReadia kustantaa Toinen Aatos Oy. Sillä on kaikkiaan kahdeksan osakasta: Ari Lämsä omistaa 61,5 prosenttia, ja päätoimittaja Heidi Hammarsten 8,4 prosenttia. 5,6 prosentin osuuksilla mukana ovat Heikki Pursiainen, Tuomas Arokanto ja Erkka Railo. Anne Moilanen, Linda Pelkonen ja Merja Mähkä omistavat kukin 4,5 prosenttia yrityksestä.

Lämsän mukaan alkuinvestointi oli hieman yli 100 000 euroa. Siitä Tekesin kansainväliseen kehitystyöhön myöntämä osuus on muutama kymmenen tuhatta euroa, ja loput osakkailta.

Tulonsa MustRead hankkii sekä lukijoilta perittävillä rekisteröitymismaksuilla että natiivimainonnalla.  Tuhat suomalaista päättäjää saa käyttää palvelua maksutta. Muut maksavat 17,90 euroa kuukaudessa.

Maksavat yritysasiakkaat puolestaan tuottavat sivustolle kaupallista sisältöä eli artikkeleja. Toistaiseksi asiakkaita on alle kymmenen, joista yksi on Fortum.

Toinen Aatos Oy / osakkaat

  • Ari Lämsä: 61,5 %
  • Heidi Hammarsten: 8,4 %
  • Tuomas Arokanto: 5,6 %
  • Heikki Pursiainen: 5,6 %
  • Erkka Railo: 5,6 %
  • Anne Moilanen: 4,5 %
  • Linda Pelkonen: 4,5 %
  • Merja Mähkä: 4,5 %

Näillä eväillä MustRead tavoittelee 800 000 euron liikevaihtoa vuonna 2018.

"Jos olisimme lähteneet rakentamaan uutta mediaa tyhjästä ja puhtaasti mainosperusteisesti, Suomessa ei olisi riittänyt lukijoita. Tiedettiin, että olemme aika pieni toimija, eikä ole mahdollisuutta kitkutella loputtomiin, että iso yleisö saadaan kiinni. Lähdimme kokoamaan mahdollisimman pientä yleisöä", Lämsä sanoo.

Lämsän mukaan potentiaalisia asiakkaita ovat yritysten lisäksi järjestöt.

Ari Lämsä omistaa 61,5 prosenttia Toinen Aatos Oy:n osakkeista. | Kuva: Karoliina Vuorenmäki

 

Markkinointi & Mainonnan laskelmien mukaan uuden verkkomedia kuukausikulut ovat kymmeniä tuhansia euroja, kun mukaan lasketaan esimerkiksi henkilöstökulut, kirjanpito, vuokra, it-ylläpito ja markkinointi.

Miten MustRead selviää moisista kustannuksista?

Lämsän mukaan M&M:n laskelma "pitää varmasti pääsääntöisesti paikkansa", mutta MustReadin kulurakenne on hänen mukaansa erilainen.

"Teemme töitä yrittäjinä pienemmällä korvauksella kuin ulkopuolelta palkattavat työntekijät. Lisäksi teknologiajohtajamme pystyy rakentamaan olemassa olevan julkaisualustan päälle uusia toiminnallisuuksia, jolloin kaikkia IT-palveluita ei tarvitse ostaa ulkopuolelta", Lämsä toteaa.

Lämsän mukaan markkinoinnin panostukset ovat vähäisiä, kokeiluluontoisia ja keskittyvät sosiaalisen median kanaviin.

"Uskomme, että se, mitä teemme, on parasta markkinointiviestintää. Meidän kulurakenteemme ei myöskään anna oikeaa kuvaa toiminnasta, koska hikipääoma on edelleen mukana", Lämsä sanoo.

Ruotsin markkina kiinnostaa

MustRead keräsi ensimmäisellä viikollaan 4000 rekisteröitynyttä käyttäjää. Lämsän mukaan ydinkohderyhmästä eli päättäjistä on aktivoitunut noin puolet.

Lämsän ja kaupallisesta yhteistyöstä vastaavan Merja Mähkän mukaan yhdestätoista työntekijästä yhdeksän työskentelee täysipäiväisesti. Ennen sivuston avaamista osakkaat tekivät töitä ilman korvausta.

Valtiotieteiden maisteri Merja Mähkä on työskennellyt viimeiset kolme vuotta viestintäkonsulttina. Sitä ennen hän toimi Ilta-Sanomien Ilta-Sanomien verkkosisällöistä vastaavana toimituspäällikköna. | Kuva: Karoliina Vuorenmäki

 

"Meidän kulurakenteemme on kevyempi verrattuna siihen, jos palkkaisimme samat tekijät markkinapalkoilla. Siinä on tietenkin mukana yrittäjäriski. Media ei välttämättä tuota samalla tavalla, mutta se tekee tästä nimenomaan mielenkiintoista. Mielestämme tämä on rohkea avaus", Lämsä toteaa.

Tekes-avustukseen liittyvät kansainvälistymissuunnitelmat ovat vielä idean asteella. Eniten kiinnostaa Ruotsi.

"Se on markkinana huomattavasti suurempi, mutta kulttuurisesti lähellä. Uuden operaation aloittaminen esimerkiksi Tukholmassa ei kuitenkaan onnistu tulorahoituksen turvin. Kansainvälisen kasvun rahoittamiseksi meidän pitäisi löytää ulkopuolinen sijoittaja", Lämsä toteaa.

MustRead toivoo sekä journalististen että kaupallisen yhteistyön sisältöjensä vaikuttavan päättäjiin ja heidän päätöksentekoonsa. Lämsä kiistää, että sivusto olisi päättäjien sylikoira.

"Kapea kohderyhmä ei estä toimimasta vallan vahtikoirana. Päinvastoin. Se määrittää vain sen, millä tavalla sen teemme. Emme ole keskittyneitä henkilökysymyksiin tai henkilöiden välisiin suhteisiin, kuten vaikkapa suhdekohuihin. Meitä kiinnostavat politiikan substanssiasiat, ja niiden kohdalla voimme toimia aivan normaalisti vallan vahtikoirana."

Lämsä on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. Aiemmin hän ei ole työskennellyt toimittajana tai media-alalla, vaan liikkeenjohdon konsultoinnissa, muun muassa August Associatesin partnerina.

Hän kertoo pohtineensa pitkään, miten hän voisi omalta osaltaan kehittää suomalaista mediakenttää. Erityisesti digitaalinen liiketoiminta on kiinnostanut häntä.

"Media tuntui minusta alalta, jossa digitaalisuuden pitäisi kääntyä kilpailueduksi, mutta kaikissa tapauksissa se ei välttämättä ole kääntynyt. Tuntui, että siellä olisi mahdollista miettiä asioita eri tavalla ja pohtia vaihtoehtoista ansaintalogiikkaa mainosperusteisen toiminnan sijasta", Lämsä sanoo.

Hänen mukaansa onnistumisen takeita ei ole, mutta omaan perusajatukseensa hän uskoo.

"Uudenlaiset ratkaisut ja mainosperusteisen ansaintalogiikan korvaaminen muilla tavoilla voivat johtaa voittavaan konseptiin Suomessa. En näe sille mitään estettä."

MustReadin journalistiset sisällöt painottuvat talouden ja politiikan taustoittaviin analyyseihin. Sekä Mähkä että Lämsä uskovat digitaalisen alustan lisäävän toimittajien brändiarvoa, sillä monet toimittajat ovat aktiivisia sosiaalisessa mediassa ja osallistuvat yhteiskunnalliseen keskusteluun.

"Toimittajalla on väliä. Kun ihmisillä on hirveä kiire, olemme tulossa pois siitä, että mentäisiin vain klikkiotsikoiden perässä. Kyse on enemmän siitä, investoinko tähän aikaani kaksi minuuttia. Silloin haluan takeen siitä, että jutun on kirjoittanut sellainen ihminen, jonka juttu minun kannattaa lukea", Mähkä sanoo.