Toimitusjohtaja Anna Rauhansuu esittelee vieraalle Pöytyän nähtävyyksiä ja pudottelee samalla faktoja vuonna 2016 aloitetusta Myssyfarmista, jonka hän omistaa miehensä Janne Rauhansuun kanssa.

Myssyfarmi tunnetaan pipoistaan, mutta ”pipofirma” olisi vähättelyä, kun puhutaan yrittäjistä, jotka ovat sähköistäneet maatalouteen nojaavan kunnan elämää.

Pöytyällä sijaitseva firman pääkonttori on viimeisen vuoden toiminut vanhassa kyläkoulussa, jonka oven päällä on nyt iso Myssy-teksti.

”80 prosenttia pipoja”, Anna Rauhansuu selvittää vanhassa luokkahuoneessa, joka on muuttunut kasvavan yrityksen komentokeskukseksi. Naapurihuoneessa pipoja pakataan ja lähetään maailmalle, niitä myydään jo 16 maahan.

Toimitusjohtaja esittelee kaulaliinoja ja käsineitä, joita yritys myös valmistaa. Brändin syvempi merkitys löytyy kuitenkin kyläkoulun seinien ulkopuolella.

Bränditarina alkaa siitä, kun Janne Rauhansuu alkoi kutoa myssyjä asuessaan ammattipurjelautailijana Sveitsissä 2000-luvun alussa. Viime vuosina myssyjä ovat kutoneet paikalliset rouvat. Tämä on olennainen osa brändiä: Myssyfarmi tarjoaa työtä noin 50 lähialueen ”mummolle”, kuten seniori-ikäisiä kutojia kutsutaan.

Tuotantohenkilöstön ikärakenne aiheutti korona-aikaan haasteita, kertoo Anna Rauhansuu. Mummoille kutomistyö on tärkeää yhteisöllisyyttä ja merkityksellisyyttä tuottavaa tekemistä. Sitä on normaalistikin tehty etänä, mutta yhteiset kokoontumiset eli Ompeluseurat ovat olleet tärkeä osa prosessia.

”Koko tuotanto on riskiryhmää. Mitä teet? No et ainakaan kutsu heitä paikan päälle”, toimitusjohtaja sanoo.

Materiaalien ja valmiiden tuotteiden toimitus puolin ja toisin saatiin keväällä toimimaan erikoisjärjestelyin, kertoo Myssyfarmin Hanna Jauhiainen.

”Parhaat kutojat tekevät yli 1000 pipoa vuodessa ja paras 70 viikossa”, Jauhiainen kertoo.

Lisää kansainvälisiä avauksia

Janne Rauhansuu keskittyy nykyisin pääasiassa kannattavan luomutilan isännän tehtäviin, kun Anna Rauhansuu johtaa Myssyfarmia.

Maatilan ja designfirman hoitamisessa on paljon samaa, uskoo Anna Rauhansuu.

”Alaa on vaikea muuttaa sisältäpäin. Erikoistuminen on ainoa tapa luoda uutta”, hän sanoo puhuen sekä luomurypsiöljystä että villapipoista.

Myssyfarmi on monella tapaa uuden kynnyksellä. Firman hallituksessa istuvat muun muassa Jukka-Pekka Vuori sekä Mirkku Kullberg ja kansainvälistyminen kiihtyy.

Japanilaisia toimittajia on käynyt Haverin koululla talousmedia Nikkeitä myöten ja pipoja on saatu myyntiin muun muassa maineikkaaseen pariisilaiseen Merci-konseptikauppaan ja ranskalaiseen Galeries Lafayette -tavarataloketjuun.

Läpimurrot kansainvälisiin kauppoihin ovat tulosta väsymättömästä myyntityöstä. Myssy-tiimi on vieraillut vuosia kansainvälisillä vaateteollisuuden messuilla. Mummojen kanssa on tehty PR-matkoja Sveitsiin ja Japaniin saakka.

Maailmalla bränditarina muuttuu hieman, Anna Rauhansuu sanoo.

”Maailmalla olemme suomalainen, Suomessa pöytyäläinen”, hän toteaa.

Janne ja Anna Rauhansuu ovat molemmat kotoisin Pöytyältä ja palanneet kotiseudulle tekemään unelmastaan totta. Paikallisuus tuntuu brändissä. Kuntalaisille yritys on ylpeydenaihe, jossa on pintaa syvemmällä suurta arvoa. Jopa mainonnassa on onnistuttu käyttämään paikallisia ammattiurheilijoita hiihtäjistä pesäpalloilijoihin ja tietysti kotiseudun maisemaa.

Uusin brändifilmi on kunnianosoitus kaikelle pöytyäläiselle.

”Paluu kotiin on ollut tietoinen valinta, jota joutuu aina välillä perustelemaan”, Anna Rauhansuu toteaa.

Anna Rauhansuu on erittäinen aktiivinen Pöytyän kunnassa.

Käyntikortissakin lukee ”Emäntä” ja kuin sen vakuudeksi Rauhansuu kertoo Myssyfarmin asioiden lomassa kaikesta, missä hän on mukana. Kyläkoulun vieressä menevästä tiestä on tulossa Turkuun asti ulottuva maisematie eli Aurajoen tie, jonka historia ulottuu 1400-luvulle, ensi kesänä on tarkoitus järjestää sup-lautasafari Aurajokea pitkin Pöytyältä Turkuun ja siinäkin on hommaa, että Pöytyän kirkon vieressä oleva Aino Aallon suunnittelema rakennus saa uuden elämän.

Kaikesta tulee olo, että Rauhansuun perheelle on turha sanoa: jäitä hattuun. Sehän on siis jo kirjoitettu sloganiinkin.

”It’s not cool. It’s warm”, kuuluu Myssyfarmin slogan, joka on myös maalattu Janne Rauhansuun omistaman rypsiöljypuristamon seinään.

”Slogan on muuten juuri rekisteröity USA:ssa”, huikkaa Hanna Jauhiainen.

Neljä pointtia Myssyfarmista

1 Onnistuminen asuu yksityiskohdissa

Myssyfarmilla on viime vuosina tehty paljon brändityötä ja siitä on tullut konkreettisesti palkintojakin. Vuoden Huiput -kilpailussa yrityksen Myssy Gift Box eli lahjapakkaus palkittiin Kultahuipulla pakkausdesignin sarjassa. ”Vähäisillä elementeillä kommunikoitu brändin tarina. Puhuttelevaa valokuvaa ja harkittuja yksityiskohtia. Tyylikästä minimalismia ja rohkeutta pakata tuote uudella tavalla”, kuului tuomariston perustelu.

2 Paikallisuus on vahvuus

Myssyfarmi osuu globaaliin trendiin, jossa aidosta ja paikallisesta ollaan valmiita maksamaan enemmän. Kaikki yrityksen tuotteet on valmistettu Suomessa ja lähituotantona. Myös materiaaleissa hyödynnetään paikallisuutta: pipoihin, kintaisiin ja kaulaliinoihin käytetty villa ostetaan yhteensä 17 lähialueen lammastilalta.

3 Osaamista voi ostaa

Villalangat värjätään vanhan kyläkoulun keittiössä. Anna Rauhansuulla ei ole designalan muodollista koulutusta, vaikka hän onkin työskennellyt mainosalalla muun muassa Helsingissä. ”Teknisen osaamisen voi aina ostaa ulkopuolelta. Kyky luoda uutta – sitä joko on tai ei ole”, Anna Rauhansuu sanoo.

4 Merkitystä maaseudulle

Myssyfarmin tuotteita valmistamassa on noin 50 ”mummoa”, kuten myssyfarmilaisessa bränditarinassa heitä kutsutaan. Kyse ei ole vain tarinasta, vaan palkasta kutominen antaa merkitystä seniorien elämään. Merkityksellisyys kulkee myös toiseen suuntaan. Crafting with the Grannies -kutomisillat myyvät loppuun, kun niitä voidaan järjestää.