Median luotettavuus

M&M 17.6.2014 13:05 päivitetty 4.2.2016 10:42

Näihin medioihin suomalaiset luottavat eniten

Eeva Anundi

Suomalaiset pitävät Yleä ja painettuja sanomalehtiä luotettavimpina medioina.

Suomalaiset luottavat eniten Yleen ja painettuihin sanomalehtiin, selviää Sanomalehtien Liiton teettämästä tutkimuksesta.

Vastaajista 74 prosenttia piti painettuja sanomalehtiä ja Ylen tv-kanavia luotettavina. Ylen radiokanaviin luotti 69 prosenttia. Seuraavaksi luotetuimpia ovat Ylen ja sanomalehtien verkkopalvelut.

"Yllättävintä tuloksissa on painetun sanomalehden vahva asema nuorten naisten parissa. Peräti yhdeksän kymmenestä 18–34-vuotiaasta naisesta luottaa painettuun sanomalehteen. Vastaava luku seuraavana tulevien Ylen tv-kanavien kohdalla on 76 prosenttia", kuluttajatutkimuksesta vastaava johtaja Sirpa Kirjonen Sanomalehtien Liitosta sanoo.

Kirjosen mukaan lisääntynyt digitaalinen lukeminen on täydentänyt sanomalehtien lukemista, ei kuihduttanut printtiä.

"Aikaisemmat tutkimukset osoittavat, että nuoret eivät ainoastaan luota painettuun sanomalehteen vaan myös lukevat niitä. KMT Kuluttaja -tutkimuksen nuorimmastakin ikäryhmästä eli 12–19-vuotiaista peräti kolme neljästä lukee viikoittain paperista lehteä."

Tutkimuksen toteutti IROResearch. Tutkimusta varten haastateltiin tuhatta suomalaista.

Keskisuomalainen Oyj:n toimitusjohtaja Vesa-Pekka Kangaskorpi näkee kahdenlaisia haasteita suomalaisen median näkökulmasta.

”Ensinnäkin suhdannetilanne vaikuttaa ilmoitteluun radikaalisti. Monet meidän asiakkaistamme taistelevat eloonjäämisen kanssa. Jos suhdanne paranee, mediayhtiöiden liikkumatilanne kasvaa varmasti.”

Toinen haaste Kangaskorven mukaan on median murroksen kautta tuleva paine rakentaa digitaalisia palveluita sekä sisältöpuolelle että mediamainonnan tyyppisiin tuotteisiin. Hän on huolissaan siitä, että digitaalinen ansainta on edelleen pientä suhteessa perinteiseen printtiansaintaan.

”Se ei riitä korvaamaan menetettyjä tuottoja, joita tulee printin aseman heikkenemisestä.”

Toimitusjohtaja kertoo, että Keskisuomalainen on puskuroinut tätä hankkimalla runsaasti kaupunkilehtiä omaan salkkuunsa. Kun tilattava lehti on menettänyt lukijoita, kaupunkilehdet ovat hyötyneet asetelmasta, ja sitä kautta kokonaisuus pysynyt kasassa.

”Lisäksi meidän on opittava oikeasti ymmärtämään, mitä kuluttaja haluaa ja mitä digitaalisen tekemisen pitää olla. Nyt olemme olleet menneisyyden vankeja ja yrittäneet siirtää perinteistä tekemistä suoraan digitaaliselle puolelle.”

Kangaskorpi uskoo, että tuleva syksy on hieman parempi kevääseen verrattuna. Elpymistä näkyy jonkin verran sanomalehti-ilmoittelussa etenkin kaupunkilehdissä.

”Toivottavasti poliittiset päättäjät havahtuvat siinä, että kotimaisella viestinnällä on iso rooli. Olen huolissani seurannut Suomen ajelehtimista. Poliitikot puhuvat paljon ennen vaaleja, mutta kun asioita pitäisi ruveta viemään eteenpäin, ne lössähtävät usein.

Muokattu: klo 16.00. Lisätty kommentit Kangaskorvelta.