Osassa verkkokauppoja kauppa käy, toisilla on hankalampaa. Verkkokauppaan erikoistunut digitoimisto Woolman on analysoinut keskiviikkona dataa asiakkaidensa verkkokaupoista ja muualta ja tunnistanut niistä kolme korona-ajan trendiä.

”Ensimmäinen on tämä merkittävät kasvajat eli ruokakaupat, valmisruokakassit ja apteekit. Osa on joutunut jo lopettamaan kaikki markkinointitoimenpiteet”, Woolmanin Managing Partner Konsta Saarela sanoo.

Voittaminen ei rajoitu pelkästään lisääntyneeseen liikevaihtoon, vaan edistää myös kehitystä. Globaali konsulttiyhtiö Boston Consulting Group on arvioinut, että nykyinen kriisi vie ruoan verkkokauppojen käyttöä 24 kuukauden edestä eteenpäin kerralla. Lisäksi vauhdilla näyttää kasvavan Saarelan mukaan myös ”tee-se-itse ja kodinremontointi”, kuten rautakauppojen verkkomyynti.

”Toinen ryhmä on muotikauppiaat. Niissä nähdään, että hetkeksi on hiljentynyt, mutta maailmalla on jo alkanut online-liikevaihto nousta, kun myymälöihin ei mennä eli uskomme, että heillä alkaa myös pian kasvamaan.”

Heikoimmin menee nyt pääsääntöisesti harrastekaupoilla, mikä lienee ymmärrettävää, kun esimerkiksi liikuntapaikkoja on suljettu ja matkailu pysähtynyt.

”Niiden liikevaihto on laskenut aika voimakkaasti. Voisin kuvitella, että sukellusmaskit eivät tällä hetkellä mene kaupaksi, mutta kyllä sekin kysyntä varmaan normalisoituu.

Toki poikkeuksiakin on tähän ajanhetkeen sopivaan tekemiseen erikoistuneissa kaupoissa, kuten valokuvauksessa.

Woolman rakentaa ja tukee Shopify-alustaa käyttäviä verkkokauppoja ja sillä on noin parisataa asiakasta, muun muassa Reima, Nanso, Vallilla ja Suomalainen Kirjakauppa. Toimistot yrityksellä on Suomessa, Ruotsissa ja Hollannissa.

Kivijalkakauppojen kärsiessä asiakaskadosta, pk-yrittäjä voi saada verkkokaupan käyntiin hyvinkin nopeasti. Woolmanin kohdalla heidän osuutensa vie lyhimmillään pari-kolme päivää.

”Enemmän siihen tuotedatan luomiseen ja syöttämiseen menee aikaa kuin kaupan pystyttämiseen.”

”Tyypillinen projektimme vie kuukauden. Tällöin aikaa vie muun muassa verkkobrändin rakentaminen, konseptin suunnittelu ja sisällöntuotanto”, Saarela sanoo.

Enimmillään projekti voi viedä muutaman kuukauden. Tällöin verkkokauppa huomioi eri kohdemarkkinoiden erikoistarpeita, integroidaan asiakkaan taustajärjestelmiin ja rakennetaan samalla esimerkiksi markkinoinnin automatiikkaa.

Kysyntää Woolmanilla on viime päivinä riittänyt.

”Olemme saaneet paljon sellaisia yhteydenottoja, että mulla on varasto täynnä tavaraa ja asiakkaat eivät tule myymälään, mitä tehdään”, Saarela kertoo.

”Jos olet täysin riippuvainen myymälästä tai jälleenmyyjistä, tilanne on heikko. Silloin kannattaisi liikkua todella nopeasti.”

Saarela tosin näkee, että tällä hetkellä myynnin saaminen voi olla haastavampaa ja markkinointiin kannattaakin panostaa. Aikaahan ihmisillä juuri nyt on ja verkossa sitä vietetään paljon.

”Kyllä ne ostavat asiakkaat jossakin on, mutta niitä joutuu ehkä etsimään vähän enemmän kuin tähän mennessä. Asiakkaiden fokus on hajaantunut maailman tilanteen takia ja voidaan tarvita paljon enemmän uudelleenkohdentamista ja muita toimenpiteitä, että se asiakas saadan ihan oikeasti tulemaan ja ostamaan ne asiat varsinkin, jos kyse ei ole jostain välttämättömyydestä.”

Saarela uskoo, että myymäläkontaktin puuttuessa tarve verkossa tapahtuvalle dialogille kasvaa entisestään. Asiakas myös odottaa vastausta heti eikä huomenna eli chattiin ja asiakkaan palveluun on järkevää panostaa.

Hän kehottaa olemassa olevia ja erityisesti ulkomaankauppaa tekeviä verkkokauppiaita kiinnittämään koronatilanteessa huomiotaan myös logistiikkakumppaneihinsa. Esimerkiksi Yhdysvaltoihin menevät tavarat voivat tyssätä tulliin.

”Toisilla on omat linjat, osa joutuu johonkin yleiseen tullijonoon, joka on todella kuormitettu ja tavarat eivät välttämättä lähde edes liikkeelle Helsinki-Vantaalta”, Saarela mainitsee.