Maria 01 on suomalaisen startuphehkutuksen uusi keskus, vaikka säpinää onkin näinä viikkoina ollut lähinnä Zoomissa, Teamissa tai Google Hangoutsissa. Ilman koronan tuomia etätyösäännöksiä, vanha Marian sairaala olisi täynnä elämää, mutta hiljaisena aikana ja maskien takanakin on selvää, että täällä itää suomalainen digitaalinen liiketoiminta.

Vanhan sairaalarakennuksen uumenissa käyvät myös ompelukoneet. vaateteollisuuden startup Saiman perustajiin kuuluva Ville Hulkko sanoo ylpeänä, että heidän firmansa saattaa olla ainoa, joka tekee Maria 01:ssä fyysisiä tuotteita.

Kun Saima lanseerattiin syyskuussa 2020 keskelle korona-aikaa, Instagram-yleisö vaikuttui.

Kuin tyhjästä suomalaiselle muotikentälle ilmestyi brändi, jonka trenssitakit säväyttivät, muotokieli muistutti suomalaisen vaateteollisuuden huippuvuosista, somemarkkinoinnin kuvasto hurmasi ja mikä kiinnostavinta: tuotteet olivat Made in Finland.

”Vastaanotto on ollut huikea. Kysyntää on”, sanoo Elina Siira, yksi Saiman perustajista.

”Ihmiset tuntuvat arvostavan sitä, että joku tekee jotain. On ollut hienoa, että tässä kiinnostavat ja puhuttavat myös arvot, joiden pohjalta toimimme”, Siira jatkaa.

Vastuullista valmistusta

Aida Impact -nimistä, vahvalla vastuullisuuskulmalla varustettua koruyritystä jo aiemmin pyörittänyt Siira kertoo, että yhdessä Ville Hulkon kanssa he alkoivat puhua vaatemerkin perustamisesta aika lailla tasan vuosi sitten. Jo silloin ajatuksena oli pohtia, miten vaatetusalan tuotteen valmistaminen Suomessa vastuullisin periaattein olisi mahdollista.

”Monet pienet asiat viittasivat siihen, että kaukana halvalla tuotettu ei olekaan aina paras vaihtoehto”, sanoo Siira.

”Lähdimme vuosi sitten ratkomaan ylätasolla sitä, miten muotialan ongelmia voisi ruveta ratkaisemaan. Nopeasti kävi ilmi, että alalla esimerkiksi digitaalisaatio on vielä ihan lapsenkengissä.”

Keväällä tuli tunnettuja mutkia matkaan, ja ensin kangasmaskeja Mariassa sijaitsevan tehtaan tuotantoon, mutta nyt Helsingin keskustassa tehdään Saimaa.

Saima perustuu muutamalla hyvin selkeälle periaatteelle sanovat Elina Siira ja Saima-brändistä vastaava Siiri Sirviö. He puhuvat innostuneesti ylituotannon, hukkamateriaalin ja alennusmyyntien tarpeen minimoinnista. Saiman tuotteet valmistetaan tilauksesta, mikä sekin vähentää ylituotantoa ja ylijäämää.

”Käytännössä teemme vaatteet tilauksesta tai meillä on pieniä varastoja”, Elina Siira kertoo.

Tuotanto saattaa olla vielä pientä, mutta kyseessä onkin startup, jolloin pääosassa on idea ja tavoitteena skaalaus. Pointtina on se, mistä Elina Siira puhuu innostuneesti: Saiman perustajat lähtivät ratkomaan tuotannon ongelmia ja se juuri tekee Helsingin keskustassa Maria 01:ssä tapahtuvasta tuotannosta kiinnostavaa.

Luovaa ongelmanratkaisua

Kiinnostavaa on myös se, että samaa ajattelua esiintyy kasvavissa määrin huonekaluteollisuuden puolella.

Huonekalubrändi Norma (Nordic Matter) on Mikael Kivelän, Henry Sukarin ja Juho Huttusen perustama yritys, jossa taustalla on samanlaista filosofiaa kuin Saimassa, vaikka muuta yhteyttä ei olekaan.

Päivätyössä mainostoimisto 358:ssa työskentelevä Mikael Kivelä puhuu hänkin ongelmanratkaisusta, kun hän kuvailee Normaa. Jos mainostoimistoalalla ja muotibisneksessä suomalaista tekemistä verrataan Ruotsiin, Kivelän ja kumppanien vertailukohta on Tanska.

Kivelä kertoo, että Valtioneuvoston toimialaraportin mukaan Suomen huonekaluvienti on alle 200 miljoonaa euroa vuodessa, kun Tanskan alan vuosittainen vientiluku ovat noin kaksi miljardia euroa.

”Norma perustettiin täyttämään sitä tyhjiötä, joka Suomen huonekaluviennissä on verrattuna muihin Pohjoismaihin. Halusimme ensisijaisesti, ja omaa osaamistamme hyödyntäen, lähteä rakentamaan kansainväliset kriteerit täyttävää lifestyle-brändiä ja miettiä tuotannollisia kysymyksiä vasta sen jälkeen”, Kivelä sanoo.

Saimaa ja Normaa yhdistääkin sama ketterän tuotannon tavoite ja ongelmanratkaisun pyhä filosofia.

”Emme omista itse tehtaitamme, jotta tuotanto ei määrittäisi tuotevalikoimaamme. Siten voimme tehdä tuotteita, jotka ovat kuluttajan kannalta tarpeellisimpia”, kuvailee Kivelä.

Vaatevalmistajana Saima pystyy ainakin alussa vastaamaan tuotannosta itse, huonekalubisneksessä tuotannon rakenne on monimutkaisempi.

”Me etsimme valmistajia lähtökohtaisesti kotimaisesta huonekaluteollisuudesta laadun, eettisyyden ja ekologisuuden vuoksi. Nämä ovat tekijöitä, joissa olemme Suomessa ylivoimaisia. Haluaisimmekin partneroitua mahdollisimman monen valmistajan kanssa ja luoda vientitarinan, jossa voittavat Norma, suomalainen huonekaluteollisuus ja kuluttajatkin”, Mikael Kivelä kertoo.

Se on kuitenkin osoittautunut vaikeaksi. Kivelä kertoo esimerkiksi, että valmistajia on vaikeaa tai lähes mahdotonta saa kiinni. Kivelä harmittelee, että brändien ja valmistajien välillä tuntuu olevan kuilu, jota on vaikea kuroa kiinni.

Hän sanoo, että huonekalualalla suunnittelua ja brändien kehitystä hidastaa sekin, että on vaikea löytää tekijöitä prototyypeille. Kivelä peräänkuuluttaa yhteistä riskinottoa.

”Suomi on ollut muotoilumaa, koska designerit, brändit ja valmistajat ovat istuneet saman pöydän ääressä”, hän sanoo.

Toive olisi, että pian päästäisiin taas edes samalle sohvalle.

”Jos ei kokeilla, ei synny mitään uutta”, Kivelä sanoo.

Paikallisuudelle on potentiaalia

Accenturen kesällä tekemän tutkimuksen mukaan korona-ajassa kuluttajien ostoskäyttäytymisessä näkyy paikallisuutta suosivia piirteitä. Halu ostaa paikallista näkyy sekä ­paikallisten tuotteiden että paikallisten kivijalkakauppojen suosimisessa.

Olennaista suomalaisessa valmistuksessa on panostus tulevaisuuteen. Accentureen tutkimuksessa 80 prosenttia kuluttajista tuntevat suurempaa yhteyttä yhteisöönsä ja 88 prosenttia heistä uskoo tämän yhteyden jatkuvan myös sen jälkeen, kun virus on saatu hallintaan.

Sama viesti puskee läpi Markkinointi & Mainonnan ja Taloustutkimuksen Brändien arvostus -selvi­tyksessä, joka tehtiin keväällä ja julkaistiin syyskuussa.

Mikäli tämä on edes suuntaa-antavaa, tilanteessa on suurta potentiaalia paikallisten brändien kasvulle juuri nyt.

Markkinoinnissa Saiman kaltainen brändi tukeutuu paikallisuuteen ja sosiaaliseen mediaan. Markkinointia on aloitettu kotimaisten vaikuttajien kautta. Jälkimmäinen tosin on globaali brändi.

Arvostettu Business of Fashion kirjoitti juuri tällä viikolla siitä, että 2010-luvulla vaikuttajien pelättiin syrjäyttävän muotilehtien päätoimittajat, mutta toisin kävi. Vaikuttajat ovat 2020-luvun vähittäiskauppa, Business of Fashion uutisoi.

Merkittävää Saiman ja Norman kaltaisissa yrityksissä onkin, että niiden kasvun kanava on erilainen kuin perinteisillä designalan yrityksillä. Saiman inspiraatio saattaa olla 1970-luvun suomalaisessa vaateteollisuudessa, mutta myyntikanava on täysin eri.

Direct-to-consumer eli suoraan kuluttajalle myyminen on hurjaa vauhtia kasvava kaupan trendi, joka kytkeytyy sekä verkkokaupan kehittymiseen että korona-ajan tuomaan kulutustottumusten muutokseen.

Saimaa rakensivat Ville Hulkon, Elina Siiran, Siiri Sirviön lisäksi materiaalispesialisti ja suunnittelija Riikka Piippo ja tekninen suunnittelija Sofia Salo sekä tuotannosta vastaava Pia Lasonen.

Kotimainen on vastaveto pikamuodille

Elina Siira korostaa, että ­taustal­la oli paljon markkinatutkimusta ­ennen kuin oikea konsepti löytyi niin tuotteen, suunnittelun kuin bisnesmallinkin suhteen, vaikka toki kaikki kehittyvät edelleen.

Hän sanoo, että suoraan kuluttajille myynti on hänelle tuttua jo Aida Impactin kautta.

”Ala on tosi kiinnostava ja meillä on tosi paljon opittavaa kansainvälisiltä brändeiltä”, Siira sanoo.

Hän ei tarkoita muotialaa, vaan startup-kulttuuria ja direct-to-consumer-markkinaa.

Suomessa valmistettu vaate on aika lailla täydellinen vastakohta paljon parjatulle pikamuodille. Saiman filosofia on kaukana suurten vaateketjujen toimintatavoista, mutta Elina Siira yllättää sanomalla, että pikamuodissa on myös hyviä elementtejä.

”Hyvää on esimerkiksi nopeus eli pikamuodissa pystytään tavallaan saamaan asiakkaan toive parissa viikossa tuotantoon”, hän pohtii.

”Voimme ottaa siitä opiksi sen, että reagoimme nopeammin”, Siira toteaa.

Mutta Saiman periaatteena on vahvasti vastuullisuus. Mitä muotiin ylipäätänsä tulee, Saiman kaltainen brändi on rakennettu kestävän kehityksen lisäksi kestävän tyylin periaatteelle. Elina Siira puvuu kokonaisen vaatekaapin mallistosta.

Siiri Sirviö kuvailee, että ”Saima-naisen” esikuva on 70-lukulainen nainen. Alun perin inspiraationa oli kansainvälisiä, vahvoja naisia, mutta koronakevät vaikutti siihenkin, että esikuvaa ja mielikuvien Saima-naista alettiin hahmotella suomalaisemmaksi.

”Koko brändin identiteettiin on haettu tunnelmaa 70-luvulta, jossa oli paljon ajattomuutta”, sanoo Siiri Sirviö.

”Olemme toki hakeneet inspiraatiota myös sellaisista brändeistä, jotka jakavat samat arvot, joita meillä on: lähituotanto, ajattomus ja kestävyys”; Sirviö sanoo.

Suomalaisuus merkitsee ajattomuutta

Suomalaisuus tarkoittaa designissa tietysti juuri ajattomuutta. Se näkyy vaatevalmistajan materiaalien valinnassa, mutta myös muodossa, suunnittelussa. Saiman mallistossa on sama ulottuvuus kuin kehutulla Asketilla. Yksittäisessä vaatekappaleessa ei vaihdu vain koko, vaan myös mittasuhteet eli esimerkiksi M-kokoista takkia saa eripituisilla hihoilla.

”Olemme panostaneet kestävyyteen: haluamme, että vaatteemme kestävät aikaa ja kulutusta”, kertoo Sirviö.

Verkkosivuillaankin Saima viestii saavansa inspiraatiota nimenomaan suomalaisen vaateteollisuuden kultaisilta vuosilta, jolloin ”laatu voitti määrän”.

Saiman ensimmäinen ikonituote on trenssitakki, joka on useimmiten takkimalli, jota ihmiset metsästävät vintageliikkeistä. Vintage on inspiraatio niin markkinoinnin kuvastossa kuin suunnittelussakin. Siira ja SIrviö puhuvat vintagen vaikutteista, mikä kuulostaa muotisuunnittelussa paradoksaalisesti tuoreelta juuri nyt.

”Tavoitteemme on tuottaa kauniita, kestäviä vaatteita, joista tulee tulevaisuuden vintage-aarteita”, julistetaan Saiman verkkosivuilla.

Suunnittelun ajattomuus inspiroi myös Mikael Kivelää. Se tuntuu olevan yhdistävä tekijä brändeillä, joita kiinnostaa tuotanto Suomessa.

Mikael Kivelän mukaan Norma haluaa tehdä korkealaatuisia perustuotteita eli niin kutsuttuja funktionaalisia arkkityyppejä.

”Emme pyri vastaamaan mahdollisimman nopeasti trendeihin, vaan tuotamme esineitä, jotka halutaan omistaa vielä vuosienkin jälkeen”, Kivelä sanoo.

Ajattomuus ei ole Normalle vain inspiraatio, vaan siihen perustuu koko konsepti, kuten Saimallakin.

”Olemme luoneet kriteerit, joiden tulee täyttyä kutakin tuotetta muotoillessa: yksinkertaisuus, rehellisyys, funktionaalisuus”, Kivelä kertoo.

”Näitä arvoja peilaa myös brändin nimi, joka on lyhenne yrityksen nimestä Nordic Matter Oy. Norma on viittaus normaaliuteen ja muotoilun perusarvoihin.”

Saima ja Norma ovat vasta alussa ja lähestyvät designin ja tuotannon ongelmia eri aloilta ja eri kulmista. Niillä on silti niin paljon yhteistä tässä ajassa ja tavassa, jolla ne jo alkuvaiheessaan kytkeytyvät suomalaisen muotoilun historiaan, jossa kotimainen tuotanto oli kilpailukyvyn kulmakivi.

”Vastaanotto on ollut huikea.”
Elina Siira, Saima

Kahdeksan uutta ja vanhaa esimerkkiä suomalaista valmistajasta

Saima

Vuonna 2020 perustettu Saima on suomalainen vaatemerkki, jonka arvoihin kuuluvat vastuullisuus, ajattomuus ja kestävä kehitys. Korona-aikana lanseerattu merkki valmistaa kaikki tuotteensa Helsingissä ja myy lähtökohtaisesti tuotteita kuluttajille, pääosin suoraan oman verkkokauppaansa kautta.

Norma

Nimensä mukaisesti Norma (Nordic Matter) pyrkii tekemään huonekaluja, joista tulee klassikoita. Pelkistetyn muotoilun lisäksi arvoihin kuuluu valmistus Suomessa. Se puhuttelee kuluttajia erityisesti tällaisena aikana ja tänä vuonna lanseeratun Norman alkutaival on ollut kasvun aikaa.

Kasperi

Kasperin nahkalaukut ja -reput valmistetaan käsityönä Suomessa. Valmistuksen rinnalle Kasperi on kehittänyt kehutun kiertotaloussysteemin, joka on trendi paikallisen valmistuksen tapaan. Kasperin laukkuja on mahdollisuus ostamisen lisäksi vuokrata, ja mikä suosituinta: itselleen voi ostaa käytettyjä laukkuja.

Myssyfarmi

Pöytyän ylpeys Myssyfarmi on tehnyt paikallisuudesta brändinsä ydinarvon. Materiaalina pipoissa, kaulaliinoissa ja muissa tuotteissa käytetään suomalaisen tilojen lampaiden villaa ja kutojina on tunnetusti paikallisia mummoja. Tuotteissa on siis vaateteollisuuden vastuullisuuden lisäksi yhteiskunnallisen vastuun elementti sen suhteen, että niiden valmistus tarjoaa mielekästä työtä senioreille.

Tarvas

Suunnittelu ja valmistus Suomessa, myynti maailman cooleimmissa katumuodin kaupoissa? Se on mahdollista. Vaelluskulttuurista vaikutteita saaneet Tarvas-kengät suunnitellaan Helsingin Kruununhaassa ja valmistetaan Parkanossa. Tarvas luottaa samaan filosofiaan kuin monet Made in Finland -firmat: mallistossa on alussa yksi klassikkotuote, jota varioidaan väreillä ja materiaaleilla.

én Hats

Hattutehdas on studiotila Helsingin Korkeavuorenkadulla ja lippulaivaliike sijaitsee Kämp Galleriassa. Suosittu én Hats tekee paikallisuudesta vahvuuden, mutta muistuttaa myös, että paikallisuuden ei erityisemmin tarvitse näkyä tuotteessa: värikkäät hatut sopivat monenlaiseen estetiikan tajuun ja myyvät kansainvälisesti.

Teatiamo

Tea Latvalan perustaman yrityksen puudildot herättävät huomiota, mutta yrityksen arvoista kotimaisuus meinaa jäädä käyttötarkoituksen varjoon. Kaikki tuotteet Teatiamon valmistetaan Rovaniemellä, niin myös uutuustuote vibraattori, joka lanseerattiin aiemmin tänä vuonna ja alkaa liikkua joulumyynnissä.

Lapuan Kankurit

Vuonna 1917 perustettu Lapuan Kankurit perheyritys neljännessä polvessa. Tuotteet kudotaan Suomessa, pellava- ja villakutomo löytyy Lapualta, jossa teollinen kutominen tosin alkoi "vasta 1930-luvulla". Lapuan Kankurit on malliesimerkki siitä, mitä kotimainen brändi päivitetään 2020-luvulle perinteitä kunnioittaen.