Siniruutuinen kouluvihko, kannessa sydän ja "by Mirccu". Se on operaatio Likaisen pommin pr-suunnitelma.

Oikeasti kyse on tuoreen kotimaisen Likainen pommi -elokuvan markkinointimateriaalista. Sen mukaan elokuva on "musta komedia nykypäivän työelämästä, menestymisestä ja julkisuudesta".

Kuva ei ole pr-työlle tai sen tekijöille kovin armelias.

Mirccu (ensimmäisen elokuvapääroolinsa tekevä Malla Malmivaara ) on sattumalta päätynyt Mäkkärin tarjoilijasta levy-yhtiön pr-koordinaattoriksi. Jos kyvyt eivät riitä edes Big Macin kasaamiseen, työ levy-yhtiössäkin uhkaa tyssätä.

Mutta Mirccu saa viimeisen mahdollisuuden.

Likainen pommi on levy-yhtiön koodinimi salaiselle projektille, teinisensaatio PD:n levyn lanseeraukselle. Mirccu saa olla projektissa mukana, mutta lattiarätin itsetunnolla varustettu nuori nainen vain ajelehtii elokuvan juonen mukana − kunnes tekee ainoan itsenäisen tekonsa, jossa pelissä ovat oma kunnia ja parisuhde.

Elokuvan ohjaaja ja käsikirjoittaja Elias Koskimies tunnetaan muun muassa Uutisvuodon ja Presidentin Kanslian tekijänä. Satiiri on myös Likaisen pommin tyylilaji.

Kyse on pitkitetystä sketsistä, jossa kaikki on vedetty överiksi. Elokuvan pr-ihmiset ovat pinnallisia ja teeskenteleviä tyyppejä, jotka piiloutuvat pahimmista Powerpoint-esityksistä tutun markkinointibullshitin taakse.

Niina Backmanin (ent. Herala) esittämä brändikuningatar Laura Melanie on kuin huono parodia malliohjelmien vittumaisesta tuomarista. Karismaattinen pomo Martin Bakka ( Jukka Puotila ) romahtaa nyyhkyttäväksi mytyksi, kun lanseerauskampanja uhkaa jäädä oikean maailman onnettomuusuutisten varjoon.

Malmivaaran esittämä Mirccu saa tuskin henkäistyä sanottavansa ja näyttää läpi elokuvan eksyneeltä.

Visuaalisesti elokuva on vahva, ja esimerkiksi sen lavastus ja puvustus ovat onnistuneita.

Omalaatuinen elokuva välttää tiukasti realismia. Mutta ainakin tämä on jotain erilaista.