Koko sivu Kiinan kansantasavallan näkökulmaa herätti sosiaalisessa mediassa keskustelua, hämmennystä, epäuskoa ja kysymyksiä, koska lähes vain rauhankyyhkyä vaille oleva rauhaa rakentava ilmoitus on räikeässä ristiriidassa sen kanssa, millaisia väkivaltaisuuksia Kiinan itsehallintoalueella on viime kuukaudet ollut.

Ilmoituksessa todetaan muun muassa, että ”Mitä olet lukenut, nähnyt tai kuullut – tai jakanut sosiaalisessa mediassa on vain yksi osa monimutkaista yhteiskunnallista, taloudellista ja poliittista palapeliä.”

Helsingin Sanomien vastaava päätoimittaja Kaius Niemi perusteli mainoksen julkaisemista sananvapaudella ja sillä, että myös mielenosoittajapuolen näkemys on tuotu lehdessä esiin aiemmin.

”Ei kyse mainoksesta vaan poliittisesta viestinnästä”

Päätoimittaja Niemi puhuu Hongkong-ilmoituksesta yhteiskunnallisena mainontana.

”Kiinalla on ollut jo pitkään niin sanottua liite-propagandaa, eli he ovat suurimpien länsimaisten sanomalehtien välissä levittäneet liitettä, joka on mennyt kaikille tilaajille. Lisäksi on tällaiset maksetut mainospaikkajutut, niin kuin tämä Helsingin Sanomien juttu. Vuonna 2017 oli edellisen kerran ostettu kokosivun juttu Helsingin Sanomissa”, sotatieteiden tohtori, tutkija ja Infosota-kirjan kirjoittanut Saara Jantunen kertoo Markkinointi&Mainonnalle.

Hän huomauttaa, että keskustelu ilmoituksen ympärillä on ollut myös hakoteillä.

”Eihän tuossa ole mitään laitonta, mutta keskustelu, joka sen ympärillä on käyty, on ehkä vähän hakoteillä. Tämä viimeisin Hongkong-mainos toistaa Kiinan strategista narratiivia rauhallisesta yhteistyöstä ja sen pyrkimyksistä edistää yhteiseloa ilman väkivaltaa ja aggressiota. Todellisuudessa Kiinan ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei sitä ole. Sitä narratiivia ei tunnisteta.”

Asia, mistä ei ole Jantusen mukaan keskusteltu on se, kenelle tämä viesti oli tarkoitettu.

”Kenet he haluavat vakuuttaa tällä narratiivilla? Se oli kirjoitettu suomeksi, mutta Suomessakin on kiinalaisten diaspora, miten he kokevat sen, että suomalaisessa lehdistössä alkaa yhtäkkiä näkyä viestejä Kiinan keskushallinnolta?”

Jantusen mukaan HS:n ilmoituksen taustalla on systemaattinen strategia.

”Tämä ilmoitus on aivan linjan mukainen. Kiinan ykkösprioriteetti on talouskasvu, eikä se pysty sitä yksin Kiinan alueella toimimalla saavuttamaan. Se tarvitsee hankkeita ja investointeja, ja tämä narratiivi tukee niissä tavoitteissa. Eli talousmielessä tämä oli mainos”, Jantunen naurahtaa.

”Vakavasti ottaen, ei tässä oikeasti ole kyse mainoksesta, vaan poliittisesta viestinnästä”, hän lisää.

Jantunen nostaa esiin vielä vertailukohdan.

”Jos ajatellaan esimerkiksi länsimaiden suhdetta Venäjään. Venäjä on käyttäytynyt aggressiivisesti ja se on johtanut siihen, että Venäjään on kohdistettu talouspakotteita. Kiinan tapa toimia on päinvastainen. En sano, että Kiina ei olisi toiminut rumalla tavalla, vaan se pyrkii nimenomaan luomaan vaikutelmaa, että se välttää vastakkainasettelua.”

Hybridivaikuttamisen tunnusmerkkejä

”Jos yksi ihminen perustaa valetilejä someen ja levittää väärää informaatiota, se ei ole hybridivaikuttamista. Hybridivaikuttaminen tarkoittaa jonkin toimijan, yleensä autoritäärisen valtion tai ei-valtiollisen toimijan kuten terroristijärjestön koordinoitua ja synkronoitua toimintaa, jonka tavoitteena on vaikuttaa kohdemaan päätöksentekoon. Hybridivaikuttamista tapahtuu toistuvasti useammalla kuin yhdellä sektorilla. Se voi olla esimerkiksi taloudellista tai poliittista painostamista, propagandaa, ilmatilaloukkauksia tai vaalihäirintää. Toiminnan tavoitteena on saada kohdemaa itse tekemään itselleen vahingollisia päätöksiä”, hybridikeskuksen viestintäpäällikkö Päivi Tampere määrittelee.

Onko Kiinan kansantasavallan maksama poliittinen viesti sitten osa sen koordinoitua hybridivaikuttamista Suomessa? Tampere sanoo, että hybridivaikuttamisen mekanismiin kuuluu se, että autoritääriset valtiot pyrkivät käyttämään hyväksi liberaalien valtioiden avoimuutta.

”Meillä on sananvapaus, vapaa media, avoin talous, oikeus, oikeusvaltioperiaate. On huolestuttavaa, jos emme demokraattisena yhteisönä tiedosta sitä, että näitä meidän todella hienoja asioita, demokratiamme kulmakiviä voidaan käyttää todella ovelasti hyväkseen.”

Sananvapautta voidaan käyttää hyväksi

Liberaalien yhteiskuntien sananvapauden väärinkäyttö on yleistä hybridivaikuttamiseen yhtenä työkaluna kuuluvassa informaatiovaikuttamisessa.

”Tässäkin käytetään vapautta mainostaa hyväkseen, ja mainoksen julkaisua on perusteltu sillä, että sisältöä pitää julkaista tasapuolisesti. Kysymys kuuluu, pitääkö tällainen periaate päteä tilanteessa, jossa tiedetään Kiinan intressit ja tiedetään, mikä Kiinan ja Hongkongin suhde on”, Tampere kysyy.

Hän huomauttaa, että Kiina on suomalaisille sen verran kaukaisempi autoritäärinen valtio, ettemme suhtaudu siihen samalla tavalla kuin vaikkapa itänaapuriimme.

”Meidän on oltava tietoisia siitä, että Kiina ei ole vain jokin mainostaja, vaan se on Kiinan kommunistisen puolueen propagandaa, jolle me annamme alustan. Mitäpä jos Venäjä olisi pyytänyt ostaa mainostilaa kertoakseen omasta rauhanomaisesta toiminnastaan Itä-Ukrainassa? Mikä olisi ollut reaktio?”

On hyvä merkki, että Twitterissä kuohuu; demokratia on Suomessa voimissaan.

”On hirveän tärkeää, että näistä asioista puhutaan, ja keskustellaan siitä, missä raja menee. Se lisää ihmisten tietoisuutta. Siinä mielessä tämä mainos on mielenkiintoinen, että jos sen irrottaa kontekstistaan, eivät kaikki välttämättä osaa ajatella, että tämä on jollain tavalla outo. Se voi näyttää vain Kiinan valtion hyväntahtoiselta viestiltä, että pyrimme selvittämään nämä ongelmat.”

Ruotsalaiset julkaisivat sisällön perusteella

Kiinan kansantasavalta on julkaissut aiemmin saman mainoksen monien muiden maiden suurimmissa sanomalehdissä. Vastaavaa Twitter-keskustelua käytiin reilu viikko sitten Ruotsissa, kun Dagens Nyheter julkaisi saman ilmoituksen sivuillaan. DN:n päätoimittaja Peter Wolodarski perusteli ilmoituksen julkaisua lehden liberaalilla julkaisupolitiikalla ja ilmoituksen rauhanomaisella sisällöllä.

”Yksi ohjenuora päätöksenteossa on keskittyä sisältöön ei niinkään viestin lähettäjään”, Wolodarski sanoo DN:n sivuilla.

”Huomasimme nopeasti, että viestiä ei ollut suunnattu millekään ryhmille erityisesti. Sävy oli rauhallinen ja se oli linjassa sen kanssa, miten Kiina yleensä viestii”, hän jatkaa.

”Ehkä hän olisi voinut myös kommentoida, millaisena hän näki sisällön, että tunnistiko hän siitä Kiinan strategisen narratiivin ja sen valheellisuuden ja pyrkimykset. Ehkäpä he tekevätkin siitä vielä jutun, ja avaavat sen”, sotatieteiden tohtori Saara Jantunen miettii.

Ilmoituksessa sanotaan: ”Väkivalta ei ratkaise mitään.” ja ”Olemme kuitenkin päättäneet löytää tilanteeseen rauhanomaisen, järkevän ja kohtuullisen ratkaisun.”

Hongkongissa yli kolme kuukautta jatkuneet mielenosoitukset alkoivat kesäkuussa lakimuutosehdotuksesta, joka olisi mahdollistanut rikoksesta epäillyn karkottamisen Manner-Kiinaan. Mielenosoittajat vastustivat tätä, koska Manner-Kiinan oikeuskäytännöissä nähdään paljon ongelmia länsimaalaisempaan systeemiin tottuneessa Hongkongissa. Lain pelättiin toteutuessaan entisestään kaventavan demokratiaa Hongkongissa.

Hongkongin hallintojohtaja Carrie Lam perui lakialoitteen syyskuun 4. päivä, mutta mielenosoitukset ovat jatkuneet ihmisten vaatiessa muun muassa Kiinan poliittisen vaikutusvallan heikentämistä Hongkongissa sekä yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta. Viikonloppuna mielenosoitukset yltyivät jälleen väkivaltaisiksi. Poliisi käytti kyynelkaasua, vesitykkejä ja kumiluoteja mielenosoittajia vastaan, jotka vastasivat kivin ja polttopulloin.

Kiinan kansantasavallan 70-vuotispäivää vietetään huomenna. Mielenosoitusten odotetaan yltyvän sen johdosta.