Otsikon kysymykseen ei saisi vastata ensimmäisessä lauseessa, mutta minäpä vastaan. Ei ole sama. Merkittömästä tuotteesta puuttuu brändilupaus, tunnelma, tunne, uskottavuus, luotettavuus, arvot, symboliarvo, design ja suhde minuun, ostavaan kuluttajaan. Lisäksi siitä puuttuu jakeluketjulle suunnattu kannustusviesti ja lupaus kannattavuudesta.

Merkitön tuote sanoo, että "olen geneerinen ja minut on tehty mahdollisimman halvalla. Osta minut, jos et muusta välitä. Ja kohta joku toinen on vielä halvempi kuin minä, jolloin osta se".

Suomessa meillä on perinteisesti vallalla rationaalinen kulttuuri, jossa nämä arvoihin ja tunnelmaan liittyvät tunnepuolen asiat jäävät toisarvoisina jalkoihin. Ikään kuin vain kovat faktat ja rationaalinen tieto johdattaisivat meitä ihmisiä. Eivät johdata.

Tuoreiden tutkimusten mukaan pääosa meidän päätöksenteostamme perustuu tunteisiin. Meillä saattaa olla tunne siitä, että olemme rationaalisia, järkeviä. Osaamme esittää näin hyvin. Vedämme roolia. Tunteet meitä vievät – jopa insinööriäkin. Ilman niitä rationaalinen päätöksenteko ei onnistuisi, koska valintaketju jatkuisi loputtomiin aina uusien vaihtoehtojen edessä.

Emotionaalisuus ei välttämättä ole täysi vastakohta rationaalisuudelle. Automerkkien keskinäiset erot saattavat tekniikan suhteen olla hyvin vähäisiä, etenkin saman konsernin tuotteiden kesken. Sen sijaan brändilupaus ja design voivat olla kriittisiä valintatekijöitä. Eikä siinä mitään ihmeellistä. Ethän sinä vaateostoksillakaan mieti, onko jokin kangasmäärä nyt hintansa arvoista vai ei. Design, väri, pintamateriaali, brändi ja ehkä vielä jotkin viehättävät yksityiskohdat ovat tärkeämpiä kuin vaatteen tekninen kyky suojata sinua viimalta ja vilulta.

"Tuo tuote on varmasti hyvä, kun sitä on mainostettu niin paljon". Kuulostaako hölmöltä? Se ei ole hölmö lause. Tuotteen on pakko olla hyvä, koska kukaan hullukaan ei panostaisi siihen, jos laadussa on puutteita. Ja laadun lupaus on brändi.

Jos lupaus on uskottava ja brändi myös pitää sanansa, ei ole tyhmää maksaa siitä preemiota. Sen sijaan on tyhmää olla ottamatta preemiota ja myydä vain halvalla hinnalla. Se tie päättyy ennen pitkää umpikujaan, koska aina löytyy joku, joka myy halvemmalla.

Onneksi Suomessa on havahduttu siihen, että korkea laatu luo hyvin brändättynä kannattavampaa liiketoimintaa, ja isosti ajatellen enemmän hyvinvointia maahamme. Viimeistään nyt onkin tärkeää nostaa markkinoinnin merkitys vakavasti otettavana tuloksentekijänä mukaan jokaisen yrityksen tärkeimpien päätösten agendalle.

Kirjoittaja Lauri Sipilä on MARK Suomen Markkinointiliiton toimitusjohtaja.