Oppimateriaalikustantaja Studeo on käynnistänyt kampanjan, joka kannustaa kaikenikäisiä ja -taustaisia kiittämään koulua ja sen ihmisiä. Tavoitteena on kerätä Kiitoskoulu.fi-sivustolle tuhat kiitosta, jotka Studeo välittää perille. Kampanjan on suunnitellut ja toteuttanut markkinointiviestintätoimisto Republic.

Kampanja syntyi huomiosta, että suomalaiset unohtavat helposti, kuinka hyvä koulujärjestelmämme on, ja tämä heijastuu yhteiskunnalliseen keskusteluun, jossa puhutaan enemmän koulujen haasteista ja ongelmista kuin ilosta ja onnistumisista.

”Koronaepidemia pysäytti monet huomaamaan, kuinka paljon meillä riittää syitä olla kiitollisia koulusta. Halusimme lähteä jatkamaan tätä tarinaa”, Studeon toimitusjohtaja Jukka Meklin kertoo.

Kiitoskoulu.fi-kampanjasivustolla kuka tahansa voi käydä kertomassa oman kiitoksensa. Yhdelle kiitoksen aihe voi olla inspiroiva opettaja vuosien takaa, toiselle parhaat kaverit, kolmannelle koko fiksuja aikuisia kasvattava koulujärjestelmä.

Studeo lupaa toimittaa kiitokset eteenpäin kouluille, joihin kiitokset liittyvät. Kiitokset julkaistaan kampanjasivustolla, jolla niitä voi hakea koulu- ja kuntakohtaisesti.

”Sähköisten oppimateriaalien kustantajana meillä on omat rekisterimme opettajista ja rehtoreista, ja viestimme heille mahdollisuudesta käydä katsomassa kiitoksia sivustolta. Kampanjan edetessä kiitoksia myös kerätään ja ohjataan kouluille. Lisäksi kun kampanjassa esimerkiksi kiitetään tiettyjä opettajia erityisen paljon, ajatuksena on tuottaa jonkinlaisia sisältöjä, jos pystytään, eli kontaktoida kiitoksia lähettäneitä ja pyrkiä viemään kiitoksia henkilöille asti”, Meklin kertoo M&M:lle.

Meklinin mukaan kampanja on alkanut lupaavasti. Monenlaisia kiitoksia on annettu kouluille eri puolilla Suomea.

"Me pystymme kaikki löytämään kiitoksen kohteita, kun sille antaa alustan, ja tälle tuntuisi olevan tarve. Toivomme, että tästä saataisiin pidempiaikainenkin väline kiitosten välittämiseen.”

Tavoitteena nousta suuren yleisön tietoisuuteen

Studeo on kotimainen sähköisten oppimateriaalien kustantaja, jonka materiaaleja käytetään 90 prosentissa Suomen lukioista. Yritys on kasvanut nopeasti markkinalla, jonka suurimpia toimijoita ovat Sanoma Pro ja Otava.

”Tätä ennen olemme tehneet vain tarkasti kohdennettua markkinointia kouluihin. Omassa bränditutkimuksessamme näkyi, että jos haluamme ottaa seuraavan askeleen ja haastaa suurimmat, meidän täytyy viedä brändimarkkinointi uudelle tasolle”, Meklin kertoo.

Republic on nähnyt Studeon kasvun läheltä.

”Totesimme yhdessä, että nyt on aika tehdä jotain isoa ja kerätä tunnettuutta myös koulujen ulkopuolella. Kampanja huokuu sitä arvomaailmaa, josta haluamme ihmisten tuntevan Studeon”, Republicin asiakkuusjohtaja Jere Rinne sanoo tiedotteessa.

Meklinin mukaan suurelle yleisölle suunnatulla kampanjalla on liiketoiminnallinen ja markkinoinnillinen merkitys, vaikka koulut ja opettajat tekevät päätökset oppimateriaalivalinnoista ja ovat siten Studeon tärkein kohderyhmä.

”Olemme tuoneet markkinoille uudenlaisen ratkaisun, olemme miettineet, mitä sähköinen oppimateriaali voi tuoda, miten se helpottaa arkea ja tukee oppimista uudella tavalla. Tässä on selkeä viestinnällinen tavoite. Koulutus koskee kaikkia, ja meillä on laaja kohdemarkkina alakoulusta lukioon.”

Meklinin mukaan kampanja lähtee siitä, mihin Studeon brändikin perustuu ja mitä yritys tuotteillaan haluaa olla tekemässä: paremman oppimisen tuottamisesta.

”Laadukkaat oppimateriaalit ovat aina olleet tärkeässä asemassa suomalaisessa koulujärjestelmässä yhdessä ammattitaitoisten opettajien ja opetussuunnitelman kanssa. Parempi oppiminen on se, mitä tämänkin kampanjan perusviestinä haluamme tuoda esiin.”

Koulun kiittäminen on nyt myös erityisen ajankohtainen aihe.

”Koronakevät herätti monet huoltajista arvostamaan koulua ehkä uudella tavalla, se pakotti pysähtymään miettimään arvokasta työtä, jota koulussa tehdään. Opettajat saavat paljon kiitosta, mutta koulumaailmassa on paljon muitakin asioita, joista olla kiitollinen.”

Toinen syy kampanjan ajoitukselle on se, että eduskunta käsittelee tällä viikolla ehdotusta oppivelvollisuuden laajentamisesta ja toisen koulutusasteen maksuttomuudesta.

”Lakialoite tekee tästä keskustelusta hyvin ajankohtaisen, ja siksi koimme, että nyt on oikea hetki tällaiselle kampanjalle. Olemme miettineet tätä aika pitkään, ja sen aika tuntui monella tavalla olevan juuri nyt”, Meklin sanoo.

Meklin kertoo, että kampanjan ja sivuston suunnitteluun ja rakentamiseen on käytetty runsaat 20 000 euroa, ja mediabudjetti on joitakin kymmeniä tuhansia. Kokonaisuudessaan kampanjalle kertyy hintaa hänen mukaansa vajaat 50 000 euroa.

Keskustelua herätetään tutkimuksen avulla

Kiitoskampanjan mainonta näkyy digitaalisissa kadunvarsimainoksissa Helsingin keskustassa ja sosiaalisen median kanavissa. Lisäksi ansaittua näkyvyyttä Studeo pyrkii saamaan kampanjalleen tekoälytutkimuksella, joka analysoi koulukeskustelun sisältöjä ja tunnelatausta Twitterissä.

Studeon teettämässä tutkimuksessa tekoäly havaitsi vuoden 2019 Twitter-keskusteluista 19,2 prosentissa koulua koskevista viesteistä negatiivisuutta. Vuonna 2020 osuus oli kasvanut 23,0 prosenttiin. Samalla positiivisen keskustelun osuus oli vähentynyt 56,7 prosentista 51,6 prosenttiin.

”On kiinnostavaa, että noinkin iso osa Twitterin koulukeskustelusta on kuitenkin positiivista. Mediassa keskusteluun nousevat usein koulujen haasteet ja ongelmat. Tulos osoittaa, että arjen tasolla keskustelun sävy on toinen. Silti lisääntyneen negatiivisuuden määrä on huolestuttava trendi, jota kannattaa pitää silmällä”, Meklin kommentoi.

Tekoälyanalyysin mukaan merkittävin koulukeskusteluaihe vuosien 2019 ja 2020 aikana on ollut koronavirus 34,3 prosentin osuudella, vaikka aihe nousi keskusteluun vasta keväällä 2020. Tutkimuksen toteuttaneen DrAI:n myyntijohtajan, tohtori Valtteri Kaartemon mukaan negatiivisuuden lisääntyminen selittyykin osittain koronaviruspandemialla.

”Tekoäly löysi koronakeskustelusta etenkin pelon ja surun tunnetiloja. Toinen paljon negatiivisuutta kerännyt aihe on oppivelvollisuus. Oppivelvollisuuden laajentamisesta on puhuttu tänä vuonna paljon, ja keskustelussa on ollut yhtä paljon negatiivisia ja positiivisia sävyjä”, Kaartemo sanoo tiedotteessa.

Koronaviruksen jälkeen eniten keskustelutilaa saivat koulun suhde yhteiskuntaan (34,1 prosenttia) ja etäopetus (26,1 prosenttia). Koulun suhde yhteiskuntaan -keskustelu oli selkeästi positiivissävytteistä. Myös etäopetus keräsi enemmän positiivisuutta kuin negatiivisuutta.