Korona on reilussa viikossa muuttanut ennenkuulumattoman radikaalisti jokaista tahoa yhteiskunnassamme; terveydenhoitoa, politiikkaa, taloutta, työelämää, kulttuuria ja yksilönvapautta. Organisaatioiden ylimmällä johdolla on äärimmäisen vaativat hetket käsillä: kriisiviikkojen aikana tehdyillä strategisilla ja operatiivisilla valinnoilla on pitkäaikaiset seuraukset yritysten tulevaisuuteen. Päätökset tarkoittavat pahimmillaan konkurssiaaltoa ja parhaimmillaan kilpailuetua ja kasvua.

Luottamus asiantuntijoihin ja turvallisiin tietolähteisiin kasvussa

Korona-kriisin ja valeuutisten takia ihmiset ovat hakeutuneet luotettavien tietolähteiden ääreen. Kansalliset TV-kanavat ja laadukasta journalismia edistävät sanomalehdet Financial Timesista Helsingin Sanomiin ovat lisänneet suosiotaan samaan tahtiin, kun kansalaisten kasvanut uutisnälkä on edellyttänyt reaaliaikaisuuden lisäksi luottamusta. Media on ansaitusti nostanut esiin tutkijoita sekä muita asiantuntijoita ja ammattilaisia, jotka yhdessä pyrkivät ratkaisemaan päivänpolttavia haasteita populistien kärvistellessä.

”Vastuullisella ja luotettaviin tietolähteisiin pohjautuvalla asiantuntijaviestinnällä on harvoin ollut yhtä paljon merkitystä kuin nyt.”

Oman alansa vuoropuhelua ja vaikuttajaverkostoja rakentaville asiantuntijoille on nyt kysyntää. Nyt jos koskaan kannattaa rohkeasti nostaa asiantuntijoita ja verkostoja esiin, kuten suomalainen tekoälysormuksia valmistava Oura on tehnyt. Oura kehittää parasta aikaa Korona-viruksen omatestaukseen sopivaa palvelua yhdessä San Franciscon yliopiston ja 2 000 terveydenalan asiantuntijan kanssa.

Globaali talouskatastrofi pakottaa organisaatiot innovoimaan

Korona on vaikuttanut voimakkaasti kulutuksen laskuun. Kansainvälinen taantuma, BKT:n lasku, kuntien ahdinko, yritysten konkurssiaalto ja työttömyyden äkillinen nousu ovat jo nähtävissä. Suurin osa maailman hallituksista miettii kuumeisesti, miten estää katastrofi eskaloitumasta pitkäkestoiseksi ja syväksi lamaksi.

Itsestään selvää on, että valtion ja julkisen sektorin toimet yksistään ovat täysin riittämättömät. Nyt samaan pöytään on istuttava julkisen lisäksi myös yksityinen ja kolmas sektori, akateeminen maailma ja ajatushautomot. Miten uusia ratkaisuja ja innovaatioita luodaan yhdessä muuttuneen maailman epävarmuudessa, mutta tulevaisuuteen peilautuen?

”Organisaatioiden strateginen ja operatiivinen innovointikyky määrittelee sen, kuinka nopeasti suomalainen yhteiskunta ja yksittäiset organisaatiot ponkaisevat jaloilleen.”

Valtava digiloikka on käynnissä virastoissa, kouluissa ja yrityksissä. Voittajina esiin ovat nousseet organisaatiot, jotka ovat hyödyntäneet skaalautuvia teknologioita ja etäpalveluja tehokkaasti jo ennen kriisiä, mutta ketterimmät innovaattorit ja ennakkoluulottomimmat kokeilijat ovat kyenneet siihen myös korona-myrskyn aikana. Ravintola-alan innovaattoriksi ja puolestapuhujaksi on noussut yrittäjä Henri Alén, jonka uusia tapoja innovoida ravintola-alan liiketoimintaa voi seurata somessa päivittäin.

Vaikka, matkailu- ja ravintola-ala, kulttuuritoimijat ja monet pk-yrittäjät ovat pakon edessä joutuneet lennosta keksimään uusia liiketoimintamalleja, muutostarve innovoinnille koskee yhtä lailla valtiota, kuntia, kaupunkeja ja suuryrityksiä.

Ekologinen jälleenrakentaminen ja kulutuskäyttäytymisen muutos ovat koronanjälkeisen maailman keskiössä

Ennustin viime vuoden lopussa ”Näin megatrendien muutokset vaikuttavat yritysten viestintään ja markkinointiin vuonna 2020” -blogitekstissä seuraavasti:

”Kuluttajat ja yritykset vaativat organisaatioilta entistä voimakkaammin konkreettisempia arvotekoja sekä avoimeen keskusteluun osallistumista.”

Nämä vaatimukset ovat viime viikkoina olleet todellisessa testissä. Osalta organisaatioista yritysvastuuteot ovat nousseet itsestään. Nämä yritykset ovat pystyneet kasvattamaan yritys- ja brändimielikuvaansa inhimillisillä ja pienilläkin toimenpiteillä. Hyvät teot muistetaan pitkään kriisin jälkeenkin – aivan kuten epäeettiset organisaatiot tai ne, jotka eivät ole tehneet mitään resursseistaan huolimatta.

Nike kannustaa mainoksissaan pysymään sisällä korona-viruksen leviämisen estämiseksi: ”Play inside, play for the world.” Louis Vuittonistaankin tuttu luksustalo LVMH on aloittanut hajuvesitehtaiden laajamittaisen käsidesituotannon ja Johnson & Johnson on muun muassa lahjoittanut miljoona maskia kiinalaisille terveydenhuollon työntekijöille. Suomalaisetkin yritykset ovat toimineet. Jari Lähdevuori on koostanut ansiokkaan listan suomalaisten yritysten hyväntekeväisyydestä.

Yhteiskuntavastuu ei ole pelkästään reaktiivista kriiseissä auttamista. Vastuun kantaminen alkaa siitä, mihin lainsäädäntö loppuu. Suurin mahdollisuus on pohtia vastuullisuustyötä tulevaisuuteen peilaten. Korona on vaikuttanut maailmanlaajuisiin toimintoihin merkittävästi, kun ihmisten liikkumista on rajoitettu ja osa yhteiskunnan toimista on suljettu. Mitä koronan tuomat muutokset voivat tarkoittaa ekologisen jälleenrakennuksen osalta?

Koronan kautta näemme, että globaaleja muutoksia on mahdollista tehdä nopeasti, kun on pakko. Vastuullinen kuluttaminen ei ainakaan tähän mennessä ole ollut valtioiden, elinkeinoelämän tai yksityisten ihmisten prioriteettilistalla kovin korkealla, vaikka tietoisuus esimerkiksi ilmastokatastrofista onkin noussut. Jo pelkästään maailmanlaajuisen ympäristökriisin takia nopea muutoskyky on tarpeen. Korjaustoimenpiteitä pitää pystyä tekemään yhtä aikaa ja kovemmalla kädellä. Väitän vahvasti, etteivät vastuullisuustyö ja talouskasvu sulje pois toisiaan.

”Voiko yhteiskuntavastuutyö julkisen ja yksityisen välillä toimia moottorina tulevaisuuden talouskasvulle?”

Ilmoittaudun vapaaehtoiseksi kehittämään suomalaista kestävän kehityksen ja talouskasvun yhdistävää innovaatioekosysteemiä yli sektorirajojen - mutta meitä kaikkia tarvitaan tähän. Oletko mukana?

Tehdäksesi yrityksesi tulevaisuuskestäväksi, tiedätkö jo vastaukset näihin kysymyksiin?

• Minkälaisia uusia ratkaisuja organisaatiosi ja sen asiantuntijat voivat tarjota sekä yhteiskunnallisella että asiakastasolla kriisin aikana ja sen jälkeen?

• Onko organisaatiollasi liittolaisstrategia: ketkä ovat luotettavia asiantuntijoita ja instituutioita, joiden kanssa voimat kannattaa yhdistää?

• Onko organisaation johto toiminut ja viestinyt luottamusta herättävällä tavalla työntekijöitä, asiakkaita ja muita sidosryhmiä kohtaan?

• Ketkä organisaatiossa pohtivat aktiivisesti tulevaisuutta ja innovointia kriisien aikana?

• Miten organisaation missio, visio ja arvot mahdollistavat yhteiskuntavastuun yrityksen omista strategisista lähtökohdista?

• Miten yhteiskuntavastuutyöstä tehdään kilpailuetu ja kannattavaa liiketoimintaa?

• Onko luontevin vastuullisuustyö ympäristöllistä, sosiaalista, kulttuurillista vai taloudellista - vai pystytkö yhdistämään nämä kaikki?

Heini Hirvonen on Ahjo Communications Oy:n entinen toimitusjohtaja, jonka intohimona on rakentaa vastuullisia ja tulevaisuudenkestäviä organisaatioita.