Paljon on virrannut kombuchaa Kallion mainoskortteleissa niinä vuosina, kun tässäkin mediassa on kirjoitettu datan ja luovuuden vastakkainasettelusta. Vastakkainasettelua on ollut jo ennen tätä nykypäivän jakolinjaa, ja sitä perinteisempää kuviota pohdimme uusimmassa numerossamme. Puhun tietenkin taiteen ja kaupallisuuden vastakkainasettelusta.

Käsittelemme kaupallistamista yleensä, ja sivuamme taidetta yhtenä aiheista. Jollain tapaa tuntui synkän syksyn keskellä siltä, että nämä olisivat juuri nyt erityisen tärkeitä aiheita käsitellä. Taide ja luovuus auttavat synkkyyteen ja kaupallistaminen on keino niillekin päästä laajemman yleisön tietoisuuteen.

Teemamme lähtee liikkeelle, kun Salomaa Groupin toimitusjohtaja Antti Kärävä kertoo toimittaja Aleksi Ylä-Anttilan haastattelussa ajatuksiaan kaupallistamisesta. On helppo tulkita Kärävän olevan koko Suomen asialla, kun hän puhuu aiheesta. Viesti kuuluu, että kaupallistamiseen panostaminen parantaisi suomalaisten yritysten vientimahdollisuuksia. Tai kuten Kärävä sanoo haastattelussa: ”kiristyvässä kansainvälisessä kilpailussa kaupallistamisen merkitys kasvaa”.

Taidetta käsittelemme useammastakin kulmasta, sillä haastatteluissa ovat niin Manuela Bosco ja Tuure Kilpeläinen kuin Riiko Sakkinenkin ja Pariisissakin vieraillaan.

Toimittaja Piritta Palokangas haastatteli Boscoa ja Kilpeläistä paitsi heidän yhteistyöstään myös heidän yrityksensä uusista tuotteista, jotka yhdistävät taiteilijapariskunnan vahvuuksia ja ovat herättäneet kiinnostusta sosiaalisessa mediassa.

Omaehtoinen kaksikko on kohdan­nut myös vastustusta sille, että he ovat aktiivisia oman taiteellisuutensa kaupallistamisessa, vaikka tässä ajassa nimenomaan omatoimisuutta ja innovaatiokykyä tavataan arvostaa.

”Suomessa ei ole kulttuuria sille, että artisti myy itse itseään”, sanoo Tuure Kilpeläinen haastattelussa.

Riiko Sakkinen voisi olla eri mieltä, mutta hän asuukin Espanjassa. Sakkiselle kaupallistaminen ei ole koskaan ollut ongelma, vain mahdollisuus. Hän on vuosia ollut taiteellaan kritisoimassa länsimaista talousjärjestelmää, mutta hän on myös hyvin myynyt taiteilija.

Sakkisen voi nähdä pitkän ­linjan tutkimusmatkailijana taiteen ja kaupallisuuden rajapinnassa. Siksi oli sopivaa, että hän teki Markkinointi & Mainonnan kanteen kuvituksen aiheesta. Lehden kannessa näet Riiko Sakkisen todennäköisesti uusimman teoksen.

”En ole ehkä Suomen paras taiteilija, mutta olen nopein ja luotettavin”, Sakkinen vitsaili, kun kiitin nopeasta ja laadukkaasta työstä.

Siinä onkin yksi menestyksen salaisuus, joka toimii niin datan ja luovuuden kuin taiteen ja kaupallisuudenkin taitekohdissa. Joskus parhaiten toimii se, että ne yhdistää.

”Lehden kannessa näet Riiko Sakkisen uusimman teoksen.”