Syyskuussa julkaistiin vastuullisten suomalaisten vaatealan brändien ranking-lista. Talouslukuja tai niiden vaikutusta rankingissa ei ainakaan tulosten viestinnän perusteella juuri huomioitu. Kaikkia arvioitiin samalta viivalta.

Parhaat vastuullisuuspisteet 35 vaatealan brändin listalla saaneen yrityksen liikevaihto oli 170 000 euroa vuonna 2019. Huonoimmaksi jäänyt yritys teki viime vuonna 181,4 miljoonan euron liikevaihdon.

Järjestävä ry roastasi somekanavissaan huonot pisteet vastuullisuusselvityksessä ­saaneita yrityksiä. Pienin Instassa kritisoitu yritys oli liikevaihdoltaan suurempi kuin viisi parhaat pisteet saanutta yhteensä.

Tämä kaikki sai ajattelemaan ­designalaa, vastuullisuutta ja vastuullisuuden mittakaavaa muutamasta eri näkökulmasta.

Ottamatta suoraan kantaa rankingin yksittäisten yritysten toimintaan, villistä viestinnästä mieleen nousi filosofinen kysymys: onko merkityksellisempää tehdä kaikki oikein pienessä yrityksessä vai muuttaa asioita oikeaan suuntaan jättiläisessä?

Selvitys sai pohtimaan perinteistä Suomi-designin kysymystä: mikä merkitys on designtuotteen valmistusmaalla? Monet vastuullisuudessa edistykselliset brändit puhuvat siitä, että Suomessa suunniteltu (Designed in Finland) on nykyään tärkeintä ja kustannuksiltaan järkevintä, kunhan vastuullinen toiminta varmistuu hyvällä tasolla kautta linjan.

Uusimmassa numerossamme ­pohdimme kuitenkin vanhaa ideaalia eli valmistusmaana tätä omaamme. Teemajuttumme käsittelee nimenomaan sitä, mitä Made in Finland merkitsee vuonna 2020 ja miten direct-­to-consumer-trendi antaa vauhtia ­pienille suomalaisille brändeille.

Kotimaisuutta suomalainen kuluttaja ainakin arvostaa. Markkinointi & Mainonnan yhdessä Taloustutkimuksen aiemmin tänä syksynä julkaisemassa rankingissa listattiin taas kerran Suomen arvostetuimpia brändejä.

Listalla kärkikymmenikköön ylsi peräti kolme tuotteet alkuperästä ­kertovaa sertifikaattia.

Korona-aika on tutkitusti lisännyt kiinnostusta sekä vastuulliseen liiketoimintaan että paikallisten yritysten tukemiseen meillä ja muualla. Accenture tutki kansainvälisessä tutkimuksessa asenteita sekä keväällä että kesän jälkeen puolella. Accenturen mukaan keväällä 80 prosenttia vastanneista koki syvempää yhteyttä omaan yhteisöönsä ja 88 prosenttia heistä uskoi yhteyden säilyvän myös sen jälkeen, kun virus on selätetty.

Tästä on kyse myös uudessa Made in Finland -ilmiössä. Markkinoinnissa puhutaan siitä, että panostuksia pitää nostaa kriisissä, kun markkinaosuudet ovat uusjaossa. Pysyvää suhdetta luodaan pienten suomalaisten design­startupien buumissa. Tunnesiteitä solmitaan nyt, kun kuluttajan katse kohdistuu paikalliseen brändiin ja valmistajaan.

”Mikä merkitys on designtuotteen valmistusmaalla?”