Startupit

Ville Perttula 13.6. 10:47

Pääomasijoittaja Niklas Zennström sijoittaa yrityksiin, joiden johtajien arvot ovat kunnossa: "Se vetää puoleensa osaajia"

Petteri Paalasmaa
Atomicon toimitusjohtaja Niklas Zennström Eurooppa-myönteinen pääomasijoittaja. ”Olemme Euroopassa hyviä tekoälyn kehittämisessä. Euroopassa on viisi maailman parasta it-alan yliopistoa.”

Atomicon toimitusjohtajan, Skypen perustajan Niklas Zennström mukaan millenniaaleja kiinnostaa isojen ongelmien ratkaiseminen.

Teknologia-ala kilpailee osaavasta työvoimasta kiihtyvällä tahdilla. Työvoiman liikkuvuus on eurooppalaisten startupien suurin haaste, toteaa Lontoossa toimivan pääomasijoitusyhtiö Atomicon toimitusjohtaja Niklas Zennström.

”Henkilöstö muodostaa suurimman osan startupin kuluista. Kun yrityksillä ei ole rahaa aluksi, he houkuttelevat työntekijöitä osakkeiden avulla. Tätä verotetaan eri tavoin Euroopan eri maissa. Joissain maissa verotus on todella raskasta. Tämä on asia, joka vaatisi päättäjien huomiota. Teknologiayrityksissä työvoiman liikkuvuus olisi iso etu eurooppalaisille yrityksille.”

Arctic15-tapahtumassa vieraillut, Skypen perustajana tunnettu Zennström kertoo M&M:lle, että osaajia houkutellaan isojen ongelmien ja yritysten terveen arvomaailman avulla. Zennströmin kiikarissa ovat viime aikoina olleet startupit, jotka pyrkivät ratkaisemaan jonkun ison ongelman, kuten ilmastonmuutos.

”Nämä yritykset ovat megatrendi. Kun itse valmistuin yliopistosta, kaikki halusivat tehdä rahaa. Nyt millenniaalit haluavat tavoitella jotain päämäärää tai ratkaista jonkin ison ongelman.”

Zennströmin Atomico on sijoittanut esimerkiksi sähköllä toimivaa suihkumoottorilentokonetta kehittävään Liliumiin ja lähiruoan verkkokauppasovellusta kehittävään Farmdropiin.

”Kun sijoitamme yritykseen, tärkeintä on tietää, millaiset perustajat sillä on. Jos perustajien arvomaailma on kunnossa, yrityksellä on jonkin tarkoitus ja etiikka on vahvalla pohjalla, se vetää puoleensa osaajia. Hyvät arvot tarkoittavat yksinkertaisesti hyvää bisnestä.”

Zennströmin kokemuksen mukaan Euroopassa vallitsee yrittäjähenkinen ilmapiiri brexitin kaltaisista ilmiöistä huolimatta. Positiivisena poliittisena ilmiönä hän pitää Ranskan presidentin Emmanuel Macronin myönteisyyttä teknologiaosaamista kohtaan.

"Brexit on valitettava asia, koska Lontoo on Euroopan suurin teknologiakeskittymä. Brexitin vuoksi entistä harvempi osaaja haluaa muuttaa Isoon-Britanniaan. Toisaalta osaajat voivat lähteä esimerkiksi Helsinkiin tai Lissaboniin. Uskon, että brexit on Euroopan startupeille nollasummapeliä."

Tilastojen valossa eurooppalaisilla startupeilla menee hyvin. Tilastopalvelu Statistan mukaan vuonna 2017 startupit keräsivät vuoden ensimmäisellä puoliskolla 7,6 miljardia euroa.

Kasvu on rivakkaa, sillä vuotta aikaisemmin investointien arvo oli vajaa 5,5 miljardia euroa. Viime vuoden ensimmäisellä puoliskolla Euroopassa tehtiin yli 1600 sijoitusta.

Zennströmin mielestä positiivisesta kehityksestä kertoo myös se, että siemenrahoituskierrosten määrä on nelinkertaistunut vuodesta 2012. Startupeja myös perustetaan entistä enemmän.

”Vuoden 2012 jälkeen on tullut jo yli 60 startupia, joiden arvo on ylittänyt miljardin dollarin rajan. Yli 14 eurooppalaista yritystä on ylittänyt 5 miljardin dollarin rajan ja 70 prosenttia näistä yrityksistä on myyty. Institutionaaliset sijoittajat haluavat päästä käsiksi tällaisiin yrityksiin.”

”Kun myimme Skypen vuonna 2005 noin 3 miljardilla dollarilla, se oli todella iso juttu. Kun Supercell teki 10 miljardin dollarin exitin, se oli todella hämmästyttävä juttu. Kohta täällä voidaan nähdä startup, jonka arvo ylittää 50 miljardia dollaria.”

Zennström uskoo, että kasvava investointitrendi jatkuu etenkin teknologiastartupeissa. Hän toivoo, että etenkin eläkevakuutusyhtiöt innostuisivat sijoittamaan teknologiastartupeihin.

”Ruotsissa teknologiayritykset saavat sijoituksia lähinnä ulkomailta. Se on sääli, sillä kotimaisten eläkevakuutusyhtiöiden sijoitukset olisivat arvokkaita. Eläkevakuutusyhtiöiden pitääkin olla erittäin konservatiivisia sijoitustensa suhteen, mutta todellisuus on se, että seitsemän kymmenestä maailman suurimmasta yrityksestä on teknologiayrityksiä. Eläkevakuutusyhtiöt ovat jo ottaneet pieniä askeleita tässä asiassa.”