Editan Prima-painoyksikköä johtavalla Kim Grundmanilla on tarkka tuntuma kirjapainoalan pulssiin. Hän voi kuunnella sitä puhelimestaan.

- Juuri ennen kuin tulit, järjestelijä soitti kysyäkseen olisinko kiinnostanut ostamaan pienen painon, josta omistaja haluaa pikaisesti luopua, Grundman kertoo.

Näitä soittoja on Grundmanin mukaan tullut syksyn aikana pari- kolme viikossa.

- Keväällä tuli vain yksittäisiä kyselyjä, hän jatkaa.

Eniten myyntitarjouksia tuli viime vuosikymmenen keskivaiheilla, mutta sen jälkeen on Grundmanin mukaan ollut hiljaista tähän vuoteen asti.

- Nyt se kiihtyy, hän arvioi.

BKT-yhteys poikki

Useimmiten myytävänä on tappiota tekevä pieni tai keskisuuri paino,

- Ehkä liiketoiminnan eli siis asiakkaat voisin ostaa ja muutaman avainmyyjän, Grundman miettii saamaansa tarjousta.

Usein kaupoista ei kuitenkaan tule mitään.

- Omistajan toiveet ja se mitä voimme tarjota harvemmin kohtaavat.

Pohjimmiltaan kyse on Grundmanin mukaan suuremmasta muutoksesta kuin pelkästä suhdannevaihtelusta. Lukujen perusteella alan yhteys bruttokansantuotteeseen on itse asiassa katkennut, eikä talouden vilkastuminen enää heijastu painojen työmääriin.

- Nythän ollaan ihan hyvässä nousussa, mutta painoalalla on vaikeaa. Entä sitten kun suhdanne kääntyy laskuun, Grundman kysyy.

It tappaa

Syytä ei tarvitse kaukaa etsiä. Vaikka paperittomasta konttorista ei aivan totta tullutkaan, tietotekniikka tekee kuitenkin pahaa jälkeä kirjapainoalalla.

- Liiketoiminnan tarvitsema painetun paperin määrä on kutistumassa rajusti, Grundman kommentoi tietotekniikan vaikutusta.

Huikein muutos on tapahtunut lomakkeissa. Vielä 1990-luvun alussa lomakkeita painettiin yli 30 miljoonalla eurolla vuodessa, mutta nyt kakku on Grundmanin arvion mukaan enintään 15 miljoonaa.

- Sähköinen lomake liikkuu päätteeltä päätteeltä, ja niiden sisältämä älykkyys kasvaa koko ajan. Olemme tehneet niitä itsekin, Grundman selittää muutosta.

Lomakkeiden ohella netti tuottaa myös aikatauluja, esitteitä ja ohjekirjoja.

- Painokset pienenevät ja fragmentoituvat, ja niitä pääsee tekemään vain halvimmalla hinnalla.

Neljäsosa lähtee

Konkreettinen mittari painotyön vähentymiselle on paperitukuilta ostettavan paperin määrä.

- Syyskuussa tukut myivät 10 prosenttia vähemmän paperia kuin viime vuonna, Grundman sanoo.

Tähän suuntaan jatketaan.

- Eihän tämä printti varmaan kokonaan häviä, mutta neljäsosa koko volyymista saattaa lähteä 4-5 vuoden sisällä.

Tämä tarkoittaa kovaa sopeuttamista alan sisällä.

- 1990-luvun laman aikoihin tämä tapahtui konkurssien kautta. Silloin meni 250 painoa konkurssiin, Grundman muistelee.

Nyt moni yrittäjä valmistautuu jo etukäteen myymällä koneita ja irtisanomalla ihmisiä.

- Uhanalaisimpia ovat pienemmät ja keskisuuret offset-painot, jotka eivät ole erikoistuneet vaan tekevät kaikille kaikkea ehkä jo hieman vanhentuneilla koneilla.

Tulos ruvella

Melkoisen ruvella on ollut myös Editan tulos. Talouselämä-lehden laskelmien nettotuloslukujen mukaan konserni teki viime vuonna tappiota peräti 18,4 miljoonaa euroa. Vuonna 2002 miinuksen takana luki 6,3 miljoonaa ja 2001 3,8. Suurin osa tappioista on syntynyt konsernin painotoiminnasta.

- Hurjan näköisiähän ne luvut printin osalta ovat, täytyyhän se myöntää.

Grundmania Editan painotoiminnan huono maine hatuttaa aivan erityisesti.

- Täällä Hakuninmaan pikapainossa me olemme tehneet 14 vuotta tulosta, yhteensä yli 30 miljoonaa euroa, Grundman selittää tunnelmiaan.

Syyt tappioihin löytyvät Editan konsernijohtajan sekä edellisen hallituksen halusta kasvattaa liikevaihtoa kovaan tahtiin.

- Ostimme Otavalta aikakauslehtiä painavan Acta Printin ja Ruotsista Graphium-konsernin, joka sisälsi erilaisia painoja eri puolella Ruotsia, hän kertaa.

- Markkina- ja hintatilanne ei kuitenkaan ollut sellainen, mihin ostopäätökset perustuivat, ja varmasti haltuunotoissakin olisi ollut toivomisen varaa. Synergiaedut jäivät vähäisiksi.

Kallis korjausliike

Editan hallituksen puheenjohtajana tänä keväänä aloittanut Heikki Lehmusto muotoilee asian harkitusti

- Editan kipupisteet ovat Acta Print ja Ruotsi.

Näiden kipupisteiden kimppuun on Lehmuston mukaan jo käyty, ja tästä syntyneet kustannukset olivat pääsyy vuoden 2003 kurjaan tulokseen. Tilinpäätöksessä on toimintojen lopettamisiin liittyviä ylimääräisiä poistoja yhteensä noin 8,7 miljoonaa euroa.

- Käänne on ollut raskas ja syvä, mutta näemme, että nyt se on jo tapahtunut, Lehmusto sanoo.

Korjausliikkeen kustannuksia tulee Lehmuston mukaan jonkin verran vielä tämän vuoden tilinpäätökseen.

- Tulosvaikutus näkyy selvimmin ensi vuoden aikana, hän lupaa.

Apua Actalle

Grundman on ollut mukana remontissa Acta Printin hallituksen puheenjohtajana.

- Siellä on tehty kaikkea sitä mitä huonolle yhtiölle pitää tehdä: laitettu tuotantolinjoja kuntoon, koulutettu ihmisiä ja vaihdettu avainhenkilöitä.

Muun muassa Acta Printin toimitusjohtaja Markku Utti lähti yrityksestä toukokuussa. Rajuihin toimenpiteisiin kuului myös Porvoon yksikön lakkauttaminen viime vuonna. Lääkkeet ovat myös purreet.

- Syyskuussa Acta Print teki ensimmäisen kerran positiivista tulosta, Grundman kertoo tyytyväisenä.

Lokakuussa tappiota tuli taas noin sata tuhatta euroa, mutta vuosi sitten tappioluvussa oli vielä nolla perässä.

Ruotsin-siivous

Sama savotta on tehty Ruotsissakin.

- Ongelmat olivat samoja kuin Actassakin eli liiketoiminnan tuomat rahat oli käytetty muuhun kuin investointeihin. Osassa Ruotsin yhtiöissä oli vanha konekanta, Grundman kertoo.

Edita lakkautti painotoiminnan Brommassa kokonaan ja sulautti muutaman pienemmän painon Västeråsin suuryksikköön.

- Siivoukset on Ruotsissa pääosin tehty, ja tulos on nyt killunut nollan kummallakin puolella.

Uutiset ovat erinomaisia myös konsernin tuloksen kannalta.

- Koko Editan tulos jää ehkä vähän nollan alapuolelle, mutta kassavirta tulee olemaan reilusti positiivinen, Grundman ennakoi.

Hakuninmaalta suoraa

Selkeästi suurinta tyytyväisyyttä Grundman näyttäisi kuitenkin kokevan Hakuninmaan yksiköstään, joka on hänen arvionsa mukaan maan parhaita suoramarkkinoinnin osaajia. Siellä painetaan muun muassa maan personoiduin massapainos eli kaikki kolme miljoonaa veroehdotusta.

Erityinen ylpeyden aihe on lajittelulinja, joka kasaa kohderyhmien mukaisia liitteitä esimerkiksi suoraan kanta-asiakaspostin kirjekuoriin. Linja on paikallisen tuotekehityksen tulos.

- Laitteet ovat Saksasta ja ohjelmistot Ranskasta. Tähän eivät tällä hetkellä muut Suomessa pysty, Grundman sanoo.

Hän jatkaa haaveilemalla tulostimesta, joka tekisi tarvittavat liitteet lennossa.

- Mitä paremmin pystymme personoimaan, sitä tyytyväisempiä ovat asiakkaat.

Erikoistu tai kuole

Lisäpalvelujen tarjoaminen ei ole Grundmanille harrastus vaan elinehto. Pelkkä painaminen ei enää riitä.

- Painamisen laatu, nopeus ja täsmällisyys ovat nykyisin itsestäänselvyyksiä. Asiakkaalle pitää pystyä tarjoamaan laajempia kokonaisuuksia ja ratkaisuja.

Oman erikoisosaamisen ohessa Grundman korostaa yksikkönsä asemaa osana Editan kokonaisuutta.

- Yhteistyö konsernissa on tiivistynyt, hän arvioi muutosta.

Erityisen tärkeänä hän näkee Print Gate -kokonaispalvelun.

- Se on meidän keihäänkärkemme, jonka onnistumiset ovat parantaneet työtilannetta ja tunnelmaa konsernissa.