"Karu arki opettaa, elämässä eivät asiat tule helpolla", huokaa Hansaprintin toimitusjohtaja Timo Ketonen.

Viime vuosi oli Hansaprintille ja Ketoselle kova, kun jo valmiiksi rakenteellisessa kriisissä kamppaileva painoala sai niskaansa vielä yleiset suhdanneongelmat.

Pisteeksi i:n päälle pitkäaikainen yhteistyökumppani Nokia siirsi ohjekirjapainatuksensa kansainväliselle kilpailijalle.

- Salon painon lopettaminen oli minulle todella kova paikka, Ketonen sanoo.

Salon Seudun Sanomien kirjapaino oli aikoinaan Ketosen ensimmäinen varsinainen työpaikka sukuyrityksen, TS-Yhtymän palveluksessa.

Oli hän toki vieraillut yrityksessä aiemminkin, muun muassa perustamassa Turun Sanomien talousliitettä Taloussanomia vuonna 1988.

Tuolloin isoäiti, vuorineuvos Irja Ketonen antoi Hankenista valmistuneelle nuorelle miehelle neuvon.

- Hän sanoi, että pankissa näkisi yritysmaailmaa hieman laajemminkin. Hain sitten Yhdyspankkiin ja löysin itseni pian Lontoosta projektirahoitustehtävistä.

Lontoon pesti kesti neljä vuotta, minkä jälkeen Ketoselle tarjottiin työtä Merita-pankin New Yorkin konttorista.

- Mietin sitä erittäin vakavasti, mutta setäni Mikko Ketonen sanoi, että tule nyt jo kotiin.

Uskomaton menestystarina

Timo Ketonen muutti siis Lontoosta Saloon vuonna 1994. Siirtymän mittakaava hymyilyttää Ketosta edelleen.

- Paikallislehdestä ja pienemmän paikkakunnan tiiviimmästä yhteisöstä opin todella paljon.

Ketosen tehtävänä oli painopalvelujen kehittäminen. Toimintaan saatiin vahva piristysruiske naapurissa kovaa kasvaneelta Nokialta.

- Kehitimme erittäin tiiviin yhteistyömallin. Järjestelmäintegroinnin ansiosta me toimitimme Nokialle oikeat manuaalit oikeine kieliversioineen kahden tunnin välein ilman erillisiä tilauksia, Ketonen kertoo.

Nokia-yhteistyöstä tuli myös TS-Yhtymän painotoimintojen yhtiöittämisestä syntyneen Hansaprintin kulmakiviä. Vuonna 1999 Sanoman aikakauslehtipaino Vantaalla tuli osaksi Hansaprintiä ja samalla Sanomasta tuli painoyhtiön vähemmistöosakas 40 prosentin osuudella.

- Kymmenessä vuodessa Hansaprint nelinkertaisti liikevaihtonsa ja teki koko ajan yli kymmenen prosentin liikevoittoa. Uskomaton menestystarina, kommentoi vuoteen 2007 asti varatoimitusjohtajana ollut Ketonen.

Nyt menestystarina on ainakin toistaiseksi ohi. Nokia-yhteistyön loppuminen on edelleen kipeä paikka.

- Onneksi emme kuitenkaan kantaneet Nokia-riskiä yksin, vaan teimme yhteistyötä muun muassa ruotsalaisen Elandersin kanssa. Mutta kaikki hyvä loppuu aikanaan.

Rallikuski Ketonen

Painoalalla ikävät ajat jatkuvat. Sopeuttamistoimien haasteellisuutta ei vähennä se, että samaan aikaan Ketonen on vahvasti mukana rakentamassa TS-Yhtymän sähköisten palvelujen kokonaisuutta.

- Tämä on niin kuin ralliauton ratissa. Samaan aikaa täytyy painaa jarrua painotoiminnan osalta ja kaasua uusien palvelujen osalta sekä pitää auto tiellä ja matkalla maalia kohti.

Uusi liiketoiminta aloitettiin ostamalla TS-Yhtymään Goodmoodin digitaalinen sisältötuotanto ja sähköinen julkaisutoiminta syksyllä 2006. Näin syntyneeseen Luovia-yhtiöön yhdistettiin Hansaprintin it-tuotantopalvelu.

Ketosen mukaan tavoitteena on yksinkertaisesti varmistaa, että TS-Yhtymä on mukana markkinointiviestinnän tuottamisessa jatkossakin "jollakin tapaa".

Perinteisen painotoiminnan varassa tulevaisuus olisi tukala.

- Olin pari viikkoa sitten Brysselissä eurooppalaisten painojen kriisikokouksessa. Siellä laskettiin, että alalla on nyt ylikapasiteettia noin 40 prosenttia. Tämä koskee erityisesti volyymipainamista.

S-ryhmän kaveri

Ketosen mielestä yksi suurten painoyritysten ongelmista on keskittyminen vain painamiseen - monistamiseen. Hansaprint on kehittänyt logistiikka- ja prosessiosaamistaan määrätietoisesti, ensin Nokian ja vuodesta 1999 alkaen muun muassa S-ryhmän kanssa.

- Meillä on asiakkuusmarkkinoinnista erittäin hyvä käsitys, vakuuttaa Ketonen ja kaivaa ylpeänä laukustaan Turun Osuuskaupalta saamansa asiakasomistajapostin.

Ketosen mukaan tiivis yhteistyö on "haastavaa ja hauskaa".

- Me täydennämme S-ryhmän vahvaa analytiikkaa graafisen viestinnän ja digimarkkinoinnin prosessiosaamisella.

Ketosen puheessa "me" viittaa Hansaprintin lisäksi myös Luoviaan. Ilmeisesti TS-Yhtymässä on löydetty liiketoimintadivisioonien välisen yhteistyön viisasten kivi.

- Yksiköiden välinen yhteistyö on aina haaste. Meillä Hansaprintin, Luovian ja Newprintin välinen yhteistyö on jo aika pitkällä.

Enemmän Nitroa

Yhteistyön ytimessä on Ketosen mukaan "asiakkuuslähtöinen myyntiyhteistyö".

- Panostamme markkinointipalvelujen kokonaisuuteen. Kohdennetut painotuotteet voivat esimerkiksi toimia markkinoinnissa draiverina, joka antaa impulssin hakeutua kampanjasivustolle, selittää monikanavauskovaiseksi tunnustautuva Ketonen.

Palveluvalikoimasta löytyvät myös välineet markkinointiprosessin ja itse markkinoinnin tehon mittaamiseen, lupaa Ketonen.

Viimeisin lisäys palettiin tuli vuodenvaihteessa, kun Luovia osti Nitron liiketoiminnan.

- Nitron visuaalinen ja film&post-osaaminen täydentää hyvin Luoviaa. Nitro vahvistaa myös yritysryhmän luovaa markkinointiosaamista.

Puutteiden puolelle Ketonen laskee markkinoinnin strategisen osaamisen.

- Asiakasymmärrystä meillä on paljon, mutta ylätason markkinoinnin strategista osaamista tarvitaan lisää.

Sitä voidaan hankkia yrityskaupalla tai yhteistyöllä.

- Olen aina uskonut verkostoitumiseen. Olemme avoimia yhteistyölle, Ketonen mainostaa.

Uuden median aktiivi

Vanhemman liiketoiminnan näkökulmasta Ketosen ajama konserniyhteistyö saattaa näyttää siltä, että painon henkilökunta ei joudu vain seuraamaan kuinka verkko syö heidän leipänsä vaan myös aktiivisesti edistämään tätä myymällä myös Luovian palveluksia.

- Eihän se itsestään tule. Käytämme tähän paljon aikaa, Ketonen myöntää.

Yhteistyötä edistetään muun muassa yhteisillä myynnin kickoff-tapahtumilla.

- Käymme läpi onnistuneita ja myös epäonnistuneita ristiinmyyntikeissejä.

Omaa aikaansa Ketonen käyttää myös hieman toisenlaisiin haasteisiin.

- Yritän ymmärtää, miten meidän ja asiakkaidemme tulisi toimia sosiaalisessa mediassa. Siinä haasteessa osaamisen kerryttäminen on vielä kesken.

Ketosen aktiivisuus Linkedinissä, Twitterissä ja Facebookissa on havaittu.

- Mikael Pentikäinen ihmetteli, että miten ehdin johtamaan Hansaa, kun olen niin aktiivinen sosiaalisessa mediassa. Mikaelille terveisiä, että sosiaalinen media toimii myös mobiilisti - esimerkiksi Twitterificin kautta.

Yhdistyvät painot

Suomessa on edelleen yli tuhat painoa, joista 18 työllistää yli sata henkeä. Yrittäjävetoinen painoala on erittäin fragmentoitunut koko Euroopan tasolla.

- Me tulemme olemaan aktiivinen toimija yhdistymiskeskusteluissa. Tämä vuosi tosin menee vielä oman toiminnan tehostamisessa, Ketonen sanoo, ja muistuttaa perheyhtiön kassan olevan vahva.

Toisaalta hän toteaa, ettei TS-Yhtymällä ole halua kasvattaa painamisen osuutta liikevaihdosta, joka nyt on jo noin 70 prosenttia, esimerkiksi ostamalla Editan kokoluokkaa oleva painoalan toimijan.

Myös TS-Yhtymän sanomalehtipainamisessa edessä olevat investoinnit pistävät miettimään vaihtoehtoja.

- Perinteisesti kukin yhtiö on painanut omat sanomalehtensä, mutta ehkä tässäkin voisi miettiä jatkossa yhteistyötä. Sanomalehtipainohan seisoo paljon suuremman ajasta kuin aikakauslehtipaino, Ketonen availee keskustelua muiden mediatalojen suuntaan.

Yrittäjä vai yhtymäjohtaja

TS-Yhtymän sanomalehdistä Timo Ketonen ei halua puhua, sillä ne eivät kuulu hänen rooteliinsa. Huomauttaapa kuitenkin Turun Sanomien selvinneen viime vuodesta markkinoita paremmin - vain 15 prosentin miinuksella mediamyynnissä.

- Serkkuni Jaakko Ketonen on juuri ottamassa sanomalehtipuolen liiketoimintavastuun, hän selittää työnjakoa.

Tämä tarkoittaa, että Timo Ketosen isä, kesällä 68 vuotta täyttävä Keijo Ketonen vetäytyy ainakin Turun Sanomien johdosta.

Vaihtuuko samalla myös TS-Yhtymän toimitusjohtaja?

- Tätä perheyhtiö ei kommentoi. Se tapahtuu, kun se tapahtuu.

Ilmeisin Keijo Ketosen seuraaja olisi tietysti Timo Ketonen.

- Olen aina ollut yrittäjähenkinen, tykkään draivata ja osallistua. Koskaan ei tiedä, miten käy - etenkin nyt kun perheyhtiö on muuttumassa sukuyhtiöksi.

Palkkakehityksen näkökulmasta valinta olisi selvä. Keijo Ketonen ansaitsi vuonna 1,8 miljoonaa euroa, hänen poikansa 177 000 euroa.

Tosin jalkapallosta, kulttuurista ja purjehduksesta innostuva Timo Ketonen ei vaikuta mieheltä, joka antaisi rahan päättää puolestaan. Mutta mielikuva saattaa johtaa harhaan, viime aikojen tuloista osa näyttää menneen uuteen Audi A5 Coupé -autoon. n