Muun muassa Vuoden viestintätekona palkittu ja viime vuonna Grand One -kilpailun pääpalkinnon voittanut Elements of AI -kurssi saa jatko-osan, jonka ovat suunnittelusta vastaavat teknologiayhtiö Reaktor ja Helsingin yliopisto. Kurssin kakkososa keskittyy tosielämän ongelmien ratkaisemiseen tekoälyn avulla arjessa, työelämässä ja yhteiskunnassa.

Kaikille avoin ja ilmainen kurssi on aluksi vain englanninkielinen, mutta sitä ollaan kääntämässä myös suomeksi. Kurssin ykkösosaa käännetään parhaillaan kaikille virallisille EU-kielille. Halutessaan kurssin suorittanut voi lunastaa itselleen 50 euroa maksavan sertifikaatin.

Kurssin kakkososan tavoite on edeltäjänsä tapaan tarjota tietoa tekoälystä niille, jotka eivät ole teknologia-alan ammattilaisia. Opiskelija voi valita kolmesta eri vaikeusasteesta itselleen sopivimman.

Helpoimmalla tasolla kurssilaisen ei tarvitse osata kirjoittaa tai lukea koodia, mutta kahdella vaikeimmalla tasolla tehtävät sisältävät Python-kielen lukemista, muokkaamista ja kirjoittamista.

”Ihmiset pääsevät osaksi tätä yhteiskunnan muutosta”

Building AI rakentaa siltaa perustason ja koodaustaitoa vaativien kurssien välille.

”Kurssin kautta avaamme opiskelijoille väylän tekoäly-yhteisöön sekä autamme heitä kartuttamaan työelämän kannalta tärkeää osaamista. Lisäksi etsimme kurssin lopputöistä toteutuskelpoisia ideoita, joita yhdistämme niiden mahdollisiin toteuttajiin”, Reaktorin koulutusliiketoimintayksikkö Reaktor Educationin tekoälykoulutusvastaava ​Joni Suorsa sanoo.

Building AI -kurssin vastuuopettaja, tietojenkäsittelytieteen professori ​Teemu Roos​ Helsingin yliopistosta arvioi tekoälyn uivan arkipäivään, jolloin sen perusteiden ymmärtäminen on tärkeätä.

”Tekoäly näkyy elämässämme esimerkiksi suoratoistopalveluiden suosittelualgoritmeina ja kasvojentunnistustekniikoina. Haluamme tehdä tutuksi ne työkalut, joilla tekoälyjärjestelmiä luodaan. Näin ihmiset pääsevät osaksi tätä yhteiskunnan muutosta, eivätkä vain sopeudu jonkin teknologiaeliitin tekemisiin”, Roos sanoo.

1240 yritystä soveltaa tekoälyä Suomessa

Teknologiateollisyys ry julkaisi kuun syyskuun alussa tähän asti laajimman raportin tekoälyn tilasta Suomalaisessa yritysmaailmassa. Selvityksen kokoamiseen osallistui suuri joukko alan toimijoita, kuten Suomen tekoälykiihdyttämö FAIA, Teknologiateollisuus, Vake, TEM, Business Finland, tekoälyn tutkimusorganisaatio FCAI, Reaktor ja Silo AI.

State of AI in Finland -raportin mukaan tekoälyä hyödyntävien yritysten määrä on yli kolminkertaistunut kolmessa vuodessa. Suomessa on nyt yli 1240 tekoälyä soveltavaa yritystä, joista noin 750 myös kehittää tekoälyä. Näistä yrityksistä noin 300 saa pääasiallisen liikevaihtonsa tekoälyn kehittämisestä.

Lisäksi Suomessa on yli 400 tekoäly-startupia. Startupeja perustetaan joka vuosi noin 50 lisää.

Datavarannot avainasemassa

Tekoälyinvestoinnit ja osaaminen kasaantuvat pieneen määrään yrityksiä. Samalla kuilu osaamisessa ja kilpailukyvyssä kasvaa investointeja tehneiden ja niitä lykänneiden yritysten välillä.

Investointien suurimpana esteenä on ymmärtämättömyys tekoälyn sovellusmahdollisuuksista sekä osaamisen ja datan puute.

”Tarvitsemme ‘Elements of AI organisaatiolle’ -tyyppisen kurssin, joka tuo osaamisen organisaatiotasolle. Myös datavarantojen puute nousee esiin esteenä tekoälyn soveltamiselle”, Suomen tekoälykiihdyttämön vetäjä Alexander Törnroth toteaa raportissa.

Myös datavarantojen puute nousee esiin esteenä tekoälyn soveltamiselle.

”Organisaatioissa tulee käynnistää datan kartoitus, josta selviää, mistä toiminnoista olisi saatavissa käyttökelpoista dataa”, Törnroth sanoo.

Pääkaupunkiseutu merkittävä tekoälykeskittymä

Raportin mukaan yli viisi henkilöä työllistävistä yrityksistä 3,15 prosenttia hyödyntää tekoälyä. Luku on kolminkertaistunut vuodesta 2017.

Pienistä käyttäjämääristä huolimatta Suomen valmiudet ovat raportin mukaan kansainvälisesti huipputasoa. Oxford Insight on arvioinut Suomen maailman viidenneksi parhaaksi maaksi tekoälyvalmiuksien osalta. The 2020 Global Startup Ecosystem Report nostaa Suomen pääkaupunkiseudun yhdeksi Euroopan merkittävimmistä tekoälykeskittymistä.

Raporttiin on nostettu 25 esimerkkiä tekoälyn hyödyntämisestä käytännössä. Koneoppiminen soveltuu hyvin tapauksiin, joissa on jatkuvasti muuttuvaa dataa ja joihin esimerkiksi sään vaihtelut vaikuttavat. Tällaisia käyttökohteita ovat muun muassa kaukolämmön älykkäät ennusteet, pakettien kuljettaminen sekä lentokoneiden säästä johtuvien myöhästymisten ennakointi

Suoratoistopalveluista tutut suosittelumekanismit ovat leviämässä myös yritysmaailmaan, esimerkiksi laskutuksen ja hinnoittelun dynaamisiin järjestelmiin.

Raportin mukaan koronakriisin vaikutus näkyy tekoälyä kehittävien yritysten arjessa ja jakaa markkinaa voittajiin ja häviäjiin. Erityisesti konsultointipalveluja tarjoavat yritykset ovat pystyneet lisäämään liikevaihtoaan.