Markkinointi

Aleksi Ylä-Anttila 15.8. 15:56

Pauli Waroma jättää Pihlajalinnan: "En todella tiedä, mihin ryhdyn seuraavaksi"

"Meinaan vielä palata päivätyöhön jonakin päivänä. En vain vielä tiedä, mikä se työ on", kertoo Pauli Waroma.

Keväästä 2017 Pihlajalinnan markkinointijohtajana toiminut Pauli Waroma on ensi kertaa elämässään tilanteessa, jossa tietoa seuraavasta urapolun pysäkistä ei ole.

Pihlajalinna kertoi torstaina saaneensa kesäkuussa alkaneet yhteistoimintaneuvottelut päätökseen. Neuvottelut johtavat noin 180 työtehtävän päättymiseen, joista pääosa toteutetaan irtisanomisilla.

Osa henkilöstönvähennyksistä toteutetaan eläkkeelle siirtymisinä ja muuna henkilöstön vähentymisenä, joita ei korvata toimintojen uudelleenorganisoinnin myötä.

Yt-neuvottelut ovat osa yhtiön tehostamisohjelmaa, jonka myötä Pihlajalinna uudistaa johtamisjärjestelmäänsä ja johtoryhmän rakennetta. Uudistamisen yhteydessä osa johtoryhmän tehtävistä lakkaa.

Uudelleen organisoinnin seurauksena markkinointi ja viestintä ei jatka erillisenä yksikkönä johtoryhmätasolla. Maaliskuussa 2017 Pihlajalinna-konsernin markkinointijohtajana aloittanut Pauli Waroma kertoi torstaina LinkedInissä, että näin ollen myös hänen on aika siirtyä eteenpäin.

Waroma kertoo M&M:lle, että päällimmäiset ajatukset ja tunnelmat ovat nyt "kutkuttavan ja kihelmöivän epävarmat sekä mielenkiintoiset".

"Olen 41-vuotias. Nyt olen ensimmäistä kertaa elämässäni tilanteessa, jossa en todella tiedä, mitä ryhdyn tekemään seuraavaksi", Waroma kertoo.

Mainostoimisto Sherpan perustajaosakas Waroma toimi Sherpan toimitusjohtajana vuosina 2012–2016. Hän on toiminut Pihlajalinnan pestin ajan edelleen Sherpan osakkaana ja hallituksen puheenjohtajana sekä Oy Lonnan Hyväntuulenkeidas Ab:n hallituksen jäsenenä.

"Olen Sherpassa ja Lonnassa edelleen mukana, mutta meinaan vielä palata päivätyöhön jonakin päivänä. En vain vielä tiedä, mikä se työ on."

Waroma on ollut mukana tekemässä muun muassa paljon huomiota saaneita kampanjoita, kuten "Kauan eläköön elämä", jonka osana yhteistyössä mainostoimisto Folkin ja tuotantoyhtiö Vallilan Vaaran kanssa tehty mainosfilmi "Korvaamattomat" sai paljon positiivista palautetta.

Keskusteluun etenkin sosiaalisessa mediassa on noussut myös urheilijoiden elämää vastoinkäymisten ja vammojen keskellä kuvannut kampanja "Urheilijan helvetti", jossa taitoluistelija Laura Lepistö ja lumilautailija Eero Ettala kertovat kokemuksistaan. Kampanjan suunnittelusta ja toteutuksesta vastasivat Folk ja tuotantoyhtiö Cocoa Mediaproductions.

Waroman mukaan yksittäisten kampanjoiden sijasta päällimmäisenä mieleen nousevat kuitenkin erittäin mukavat työtoverit ja yhteistyökumppanit. Eräs havainto kytkeytyy jo vuosia esillä olleeseen keskusteluun television kuolemasta.

"Lisäksi tv-mainonta elää ja voi paremmin kuin moni luulee. Pihlajalinnan kohdalla kohderyhmä on usein iäkkäämpää. Vanhemmat ihmiset sairastavat useammin ja heillä on ehkä nuoria enemmän varaa maksaa yksityisistä palveluista. Tässä kohderyhmässä televisio on edelleen vahva mainonnan ja vaikuttamisen kanava. Kokemukseni olisi ehkä toinen, jos olisin toiminut jonkin energiajuoman markkinointijohtajana."

Pihlajalinnan aikana Waromalle on tullut tutuksi se, minkälainen on yhteiskunnallinen asenne yksityistä terveydenhuoltoa kohtaan. Edellisen hallituskauden aikana keskustelu valinnanvapaudesta käynnistyi toden teolla. Keskustelua ovat entisestään kiihdyttäneet hoiva- ja terveysalan yksityisen puolen kohut, joista Esperi Caren tapaus on kerännyt isoimmat otsikot.

Waroman mukaan kaikkien kohujen jälkeenkin on syytä muistaa, että Pihlajalinnan kaltaiset yksityiset terveydenhuollon yritykset toimivat Suomessa suomalaisella työvoimalla ja suomalaisia auttaen.

"Jos ja kun haluan tästä asiasta puhua, voin puhua vapaasti, koska nyt ei ole enää Pihlajalinna-leimaa otsassa. Olen nimittäin edelleen erittäin vahvasti sitä mieltä, että väestön ikääntyessä voimakkaasti ja hoivaamistarpeen lisääntyessä yksityisen ja julkisen puolen pitäisi ehdottomasti tehdä yhteistyötä", Waroma sanoo.

Pihlajalinnan toisen kvartaalin tulos jäi odotuksista

Pihlajalinnan yt-neuvottelut ovat osa tehostamisohjelmaa, jolla konserni haluaa varmistaa yhtiön toimintaedellytysten säilymisen kaikissa palveluissa ja toimipaikoissa. Yhtiö arvioi tehostamisohjelman tuovan suoraa kustannussäästöä noin 17 miljoonaa euroa vuodessa.

"Pihlajalinna on kasvanut voimakkaasti yritysjärjestelyin ja palveluverkkoa kasvattamalla. Neuvotteluissa tarkasteltiin kattavasti yhtiön kulurakennetta, toimipaikkaverkostoa ja asiakasvolyymien kohdentumista toimipaikoittain", Pihlajalinnan toimitusjohtaja Joni Aaltonen kommentoi tiedotteessa.

Joni Aaltonen on Pihlajalinnan toimitusjohtaja. | Kuva: Petteri Paalasmaa

 

Henkilöstön vähennystarve jäi lopulta ennakoitua alhaisemmaksi, sillä kesäkuussa arvioitiin, että yt-neuvottelujen seurauksena työtehtävät voisivat vähentyä vajaalla 400:lla.  

"Olen tyytyväinen yhteistoimintaneuvotteluiden aikana henkilöstön edustajien kanssa saavutettuun hyvään vuorovaikutukseen ja neuvotteluiden lopputulokseen, jossa mahdollisimman moni työpaikka kyettiin säilyttämään, kun merkittäviä kustannussäätöjä toteutuu muissakin kuin henkilöstökuluissa. Nähdäkseni näillä toimilla voidaan varmistaa yhtiön positiivinen kehitys", Aaltonen toteaa.

Yhtiö teki huhti-kesäkuussa 2,1 miljoonan euron oikaistun liikevoiton. Factsetin keräämä viiden analyytikon ennuste odotti Pihlajalinnalta 4,6 miljoonan euron liikevoittoa, kun sitä vuosi sitten kertyi vain 1,9 miljoonaa euroa.

Liikevaihtoa kertyi vuoden toisella kvartaalilla 129,7 miljoonaa euroa, kun analyytikot ennakoivat 132,5 miljoonaa euroa. Liikevaihto kasvoi 3,5 prosenttia, ja kasvusta 1,5 prosenttia on orgaanista. Vuosi sitten liikevaihto oli samalla periodilla 125,3 miljoonaa euroa.

Pihlajalinnan liikevaihto tilikaudella 2018 oli 487,76 miljoonaa euroa. Kasvua edellisvuoteen nähden kertyi 15 prosenttia. Liiketulos viime vuonna oli 14,01 miljoonaa euroa, kun se vuotta aiemmin oli 19,98 miljoonaa euroa. Henkilöstön lukumäärä viime vuoden lopussa oli 4 868.

Kumppaniblogit

Kaupallinen yhteistyö